Type and press Enter.

Runosun­nuntai: Yksin ja toisin, Imago, Merkintöjä & Ei talvi­kun­nos­sa­pitoa

Tuukka Pieta­rinen: Yksin ja toisin Tuukka Pieta­risen esikois­teok­sella on ehkä maailman kaunein kansi. Pelkästään se sai minut kiinnos­tumaan myös kirjan sisäl­löstä. Pieta­risen runot kertovat erilai­sista tyhjyyden ja ulkopuo­li­suuden, toiseuden ja ykseyden kokemuk­sista. Kaupun­kiym­pä­ristö heijas­telee ihmisen pienuutta ja merki­tyk­set­tö­myyttä, luonto taas kadottaa ihmisen kokonaan. Taustalla on loputon avaruus. Runoissa on ihanan … View Post Runosun­nuntai: Yksin ja toisin, Imago, Merkintöjä & Ei talvi­kun­nos­sa­pitoa

Elin Willows: Sisämaa

Paikassa jossa ihmiset katsovat tutki­vasti. Paikassa jossa minut huomataan uudeksi tulok­kaaksi. Joudun selit­tämään ruoka­kau­passa: Kyllä, asun täällä, olen muuttanut tänne. Vastauk­seksi tulee terve­tu­lo­toi­votus, mutta en tunne itseäni hyväk­sy­tyksi. Ymmärrän että siihen vaaditaan enemmän. Ja seuraavan kerran kassalla tietysti jatko­ky­symys: Minkä takia? Elin Willowsin esikois­ro­maani Sisämaa oli odote­tuimpien kevään kirjojen listallani, … View Post Elin Willows: Sisämaa

Maiju Vouti­lainen: Itke minulle taivas

“tähti­sumuna minä synnyin, avasin häkel­ty­neenä silmäni ja itkin. minä olin ihme ja ihmeel­linen, ihmeissäni lumesta ja radion nappu­loista. kiljuin kun olisi pitänyt olla hiljaa ja hymyilin silmille, joita en enää koskaan kohtaisi.”   Youtu­besta tutun vloggaajan Maiju “Mansikkka” Vouti­laisen esikois­ru­noteos Itke minulle taivas meinasi valikoitua Kahden naisen lukupii­rimme joulukuun kirjaksi. … View Post Maiju Vouti­lainen: Itke minulle taivas

Nina LaCour: We Are Okay

Nina LaCourin We Are Okay päätyi luetta­vakseni oikeastaan ihan vahin­gossa. Selailin kirjaston tieto­kan­nasta viime aikojen hankintoja ja kun We Are Okay ilmestyi näkyviin, innostuin, että jes, se todella kiinnos­ta­valta vaikuttava sarja­ku­va­ro­maani on hankittu tänne, en muista­nutkaan, että siinä oli noin kaunis kansi, varaanpa sen itselleni! Kun sitten myöhemmin olin nouta­massa kirjaa … View Post Nina LaCour: We Are Okay

Pajtim Statovci: Tiranan sydän

Eräs ihminen kysyi minulta kerran, miltä kuolema tuntuu. Pyysin häntä olemaan ajatte­le­matta moista, sillä olimme molemmat hyvin nuoria silloin, kaunii­takin, ja maailma odotti meitä luokseen. Myöhemmin vastasin, että elämän päätty­minen tuntuu aina pahalta, sillä olen nähnyt kuolleen ja kuullut valta­vasti tarinoita kuolleista, mutta nyt en vastaisi enää niin, vaan sanoisin, … View Post Pajtim Statovci: Tiranan sydän

2 x Hanna Hauru: Liian pienet sandaalit ja Tyhjien sielujen saari

Hanna Haurun novel­li­ko­koel­massa Liian pienet sandaalit tarkas­tellaan naisen kehol­lisia ulottu­vuuksia. Tarinoissa on kaiken­laisia kuvitel­ta­vissa olevia naisruu­miita: tikku­laihoja ja äärim­mäisen lihavia, karvaisia, isoja jalkoja, hörökorvia, isoja ja pieniä rintoja, nuoria ja vanhoja. Usein novellien naiset häpeävät ja peitte­levät ominai­suuk­siaan, mutta toisinaan niistä ollaan jopa ylpeitä. Ruumiil­lisuus on tarkoi­tuk­sella päälle­käyvää, se peittää henki­löiden muut ominai­suudet … View Post 2 x Hanna Hauru: Liian pienet sandaalit ja Tyhjien sielujen saari

Pajtim Statovci: Kissani Jugos­lavia

Pajtim Statovcin Kissani Jugos­lavia on kiinnos­tanut minua jo hyvän tovin. Kun se julkaistiin vuonna 2014, en kiinnit­tänyt siihen erityistä huomiota enkä nyt sen luettuani todel­lakaan ymmärrä miksen. Nyt oli korkea aika viimeinkin tutustua Statovciin, sillä Kissani Jugos­lavia on julkaistu tänä vuonna muun muassa Briteissä ja Yhdys­val­loissa nimellä My Cat Yugos­lavia ja se on saanut … View Post Pajtim Statovci: Kissani Jugos­lavia