Type and press Enter.

Maggie Nelson: Argonautit

Se, mitä ei voi ilmaista, voi sisältyä – ilmai­se­mat­tomana! – ilmaistuun, mutta mitä vanhem­maksi tulen, sitä pelot­ta­vam­malta tuntuu tämä tyhjyys, tämä kauno­pu­heisuus niistä, joita rakastan eniten. (Cordelia.) Maggie Nelsonin erittäin kehuttu Argonautit on saatu vastikään myös suomeksi, huippua! Tiesin ennakolta lähinnä, että se kertoo Nelsonin ja hänen muunsu­ku­puo­lisen aviopuo­li­sonsa välisestä … View Post Maggie Nelson: Argonautit

Svetlana Aleksi­jevitš: Sodalla ei ole naisen kasvoja

“– Usein hauta­simme kaatuneet metsään, puiden alle… Näiden tammien alle. Näiden koivujen… En vieläkään voi mennä metsään. Etenkään sellaiseen, jossa kasvaa vanhoja tammia tai koivuja… Sellai­sissa paikoissa en pysty olemaan…”Olga Vasil­jevna Korž, ratsu­vä­kies­kadroonan lääkin­tä­aliup­seeri Jos mietitään vaikut­ta­vimpia kirjoja, jotka olen tähän mennessä elämääni lukenut, Svetlana Aleksi­je­vitšin Sodalla ei ole naisen … View Post Svetlana Aleksi­jevitš: Sodalla ei ole naisen kasvoja

Anna Lindholm: Ines 1918 – Viisi naista sisäl­lis­so­dassa

Anna Lindholmin Ines 1918 — Viisi naista sisäl­lis­so­dassa on julkaistu jo vuonna 2015 ruotsiksi nimellä Projekt Ines. Fem kvinnor i inbör­des­kriget 1918. Melkoinen projekti se on Lindhol­mille ollutkin. Kaikki lähti liikkeelle, kun Lindholm luki isoisänsä äidin Ines Nybergin kirjeitä, jotka tämä oli lähet­tänyt punaisten vanki­lei­rillä Helsin­gissä olevalle miehelleen Verne­rille vuonna … View Post Anna Lindholm: Ines 1918 – Viisi naista sisäl­lis­so­dassa

Reetta Laitinen (toim.): Sisaret 1918

Onneksi viime vuosina on alettu kirjoittaa ja julkaista enemmän naisten histo­riasta kertovia kirjoja. Historia ei näyttäydy enää pelkkänä miesten puuhas­teluna, vaan tuo esiin myös naiset aktii­visina toimi­joina. Eikä naisten tarvitse edes olla erityisen aktii­visia tai vaikkapa tunnettuja, vaan ihan taval­listen naistenkin historia on muista­misen ja kirjoit­ta­misen arvoista. Yksi naisten historiaa … View Post Reetta Laitinen (toim.): Sisaret 1918

Aleksi Peura: Jumalan vihol­liset : Euroopan noita­vai­nojen historiaa

Sain heti vuoden alettua mielet­tömän tieto­kir­ja­kuumeen. Teki mieli oppia vähän kaikesta kaikkea. Nyt tuo kuume on hieman laantunut, vaikka uskon silti jatkavani hyvien tieto­kir­jojen parissa joka kuukausi. Koko alkukevään eli maaliskuun alkupuo­lelta huhtikuun alkuun luin Aleksi Peuran uutuus­teosta Jumalan vihol­liset : Euroopan noita­vai­nojen historiaa. Nimensä mukai­sesti Jumalan vihol­liset käsit­telee Euroopan … View Post Aleksi Peura: Jumalan vihol­liset : Euroopan noita­vai­nojen historiaa

Richard Lloyd Parry: Ghosts of the Tsunami – Death and Life in Japan’s Disaster Zone

There was no advance warning, no marginal area of incre­mental damage. The wave had come in with full force, spent itself and stopped at a point as clearly defined as the reach of a high tide. Above it, nothing had been touched; below it, everything was changed. Japanissa tapahtui 11.3.2011 … View Post Richard Lloyd Parry: Ghosts of the Tsunami – Death and Life in Japan’s Disaster Zone

Henry Oinas-Kukkonen: Finalaska – Unelma suoma­lai­sesta osaval­tiosta

Viime vuonna alkanut tieto­kir­ja­huumani jatkuu. Se ei ole vielä välit­tynyt kovin näkyvästi tänne blogin puolelle, sillä tämä on vasta kolmas tieto­kirjaan liittyvä kirjoitus tälle vuodelle. Aiemmin tänä vuonna olen kirjoit­tanut Elisabeth Åsbrinkin teoksesta 1947 – Mistä histo­riamme alkaa? ja Maija Salmen ja Meeri Kouta­niemen tekstiä ja valokuvaa yhdis­te­le­västä teoksesta Ilopangon … View Post Henry Oinas-Kukkonen: Finalaska – Unelma suoma­lai­sesta osaval­tiosta

Maija Salmi & Meeri Kouta­niemi: Ilopangon vankilan naiset

El Salvador on maailman väkival­tai­simpia maita: vuonna 2016 maassa tehtiin yhteensä yli 5000 murhaa, neljä­toista per päivä. Vaikka verinen sisäl­lissota loppui jo vuonna 1992, väkival­ta­kierre maassa ei ole katkennut. Yksi syy väkivaltaan on jengit. Jengi­läisiä arvioidaan olevan maassa jopa 60 000, joka on huomattava määrä väkilu­vultaan vain hieman Suomea suurem­massa … View Post Maija Salmi & Meeri Kouta­niemi: Ilopangon vankilan naiset

Elisabeth Åsbrink: 1947 – Mistä histo­riamme alkaa?

“Eleanor Roosevelt kutsuu työryhmän koolle ensim­mäisen kerran 27. tammi­kuuta. Tunnelma on euforinen. Ei koskaan enää, maailman ihmiset sanovat toisilleen ja itselleen. Ei koskaan enää, ihmisoi­keuksien luomi­seksi perus­tetun työryhmän jäsenet sanovat ja tuskin ymmär­tävät tehtä­vänsä laajuutta. Ei koskaan enää. Sanat toistuvat kuin rukous­huivin hapsut, aivan kuin jumala olisi olemassa.”   Tarkoi­tuk­senani … View Post Elisabeth Åsbrink: 1947 – Mistä histo­riamme alkaa?

Yuval Noah Harari: Homo deus : Huomisen lyhyt historia

Ainoa pysyvä asia histo­riassa on kuitenkin se, että kaikki muuttuu. Joulukuu on ollut lukukuu. Ennen kuin pääsen koostamaan koko vuotta ja tekemään katsauksia tulevaan, täytyy minun saada vielä ainakin tästä joulukuun jätti­läi­sestä heränneet mietteet kirjoi­tettua ylös. Yuval Noah Hararin Homo deus : Huomisen lyhyt historia on jatkoa viime vuonna suomeksi ilmes­ty­neelle teokselle Sapiens : … View Post Yuval Noah Harari: Homo deus : Huomisen lyhyt historia