Type and press Enter.

Elizabeth Strout: Olive Kitte­ridge

Elizabeth Strou­tista on tullut jo muuta­malla kirjalla yksi lempi­kir­jai­li­joistani. Jokin hänen tyylissään kirjoittaa hyvin tarkka­nä­köi­sesti pikku­kau­punkien ihmisistä viehättää minua suuresti. Strout on ollut nyt myös Suomessa paljon esillä viime vuonna julkaistun romaanin Nimeni on Lucy Barton (My Name is Lucy Barton) ja sen itsenäisen jatko-osan, tänä keväänä julkaistun Kaikki on … View Post Elizabeth Strout: Olive Kitte­ridge

Niina Mero: Englan­ti­lainen romanssi

Kirja­makuni tuntevat tietä­nevät, ettei romant­tinen viihde­kir­jal­lisuus tai chick lit ole genrejä, joita yleensä lukisin ja joista eniten nauttisin. Genreissä ei itsessään ole varsi­nai­sesti mitään vikaa, mutta ne vain ovat liian keveitä ja viihteel­lisiä omaan makuuni. Kiinnostuin kuitenkin Niina Meron esikois­ro­maa­nista Englan­ti­lainen romanssi kuultuani sen haastavan perin­teisen romant­tisen viihde­kirjan kaava­mai­suuden. Lisäksi … View Post Niina Mero: Englan­ti­lainen romanssi

Katja Kettu: Rose on poissa

Tuuli ujelsi särky­neissä ikkunoissa ja lehdet­tömien oksien varjot keija­sivat levot­tomina mustissa raunioissa. Minut valtasi orpouden tunne suuressa maail­man­kaik­keu­dessa. Silitin piikkisian poikaa sylissäni ja kohotin katseeni tornin takana syttyviin haaleisiin iltatähtiin. Siellä jossakin avaruus­suk­kulat ja astro­nautit katse­livat tätä sinistä palloamme, ja mitä tuntien? Pelkoa avaruus­puvun ulkopuo­lella ympäröi­västä ääret­tö­myy­destä, loput­to­muuteen jatku­vasta yksinäi­syy­destä. … View Post Katja Kettu: Rose on poissa

Sally Rooney: Normal People

Sally Rooney on kirjailija, jonka nimi on syytä painaa mieleen viimeistään nyt. Jo kahdella julkais­tulla romaa­nillaan hän on osoit­tanut olevansa hyvin taitava oman sukupol­vensa kuvaaja, vaikka samalla niissä on jotain ajasta riippu­ma­tonta. Tai näin voi ainakin kuvata Rooneyn toista romaania Normal People, vaikka esikois­ro­maani Conver­sation With Friends on sekin saanut … View Post Sally Rooney: Normal People

Kansain­vä­lisen naisten­päivän aarre: Sally Salmisen Katrina

Kuulin Sally Salmisen romaa­nista Katrina ensim­mäisen kerran Ylen Kirjojen Suomi -projektin yhtey­dessä, mutta en silloin kiinnit­tänyt siihen juurikaan huomiota, vaan vasta Juha Hurmeen viime­vuo­tisen uuden käännöksen myötä huomasin kirjan. Se on tainnut olla monen muunkin jakama kokemus. Katrina on julkaistu siis alunperin jo vuonna 1936 ja on erittäin hienoa, että … View Post Kansain­vä­lisen naisten­päivän aarre: Sally Salmisen Katrina

Aki Ollikainen: Pasto­raali

Aki Ollikaisen Nälkä­vuosi teki ilmes­tyessään minuun lähte­mät­tömän vaiku­tuksen. Nimeäisin sen edelleen, sitä uudelleen lukematta, yhdeksi suosi­kikseni kotimaisten kirjojen joukossa. Ollikaisen toinen romaani Musta satu sekin miellytti, vaikka herätti myös soraääniä, minussa ja muissa. Voi siis kuvitella, että minulla oli varsin positii­viset odotukset Ollikaisen viime vuonna ilmes­ty­neestä romaa­nista Pasto­raali. Pasto­raali romaanin … View Post Aki Ollikainen: Pasto­raali

Johanna Laitila: Lilium regale

När natten kommerstår jag på trappan och lyssnar,stjärnorna svärma i trädgår­denoch jag står i mörkret.Hör, en stjärna föll med en klang!Gå icke ut i gräset med bara fötter;min trädgård är full av skärvor.Edith Södergran, Dikter (1916) Suoma­laiset rakas­tavat histo­rial­lisia romaaneja. Suosituin aihe lienee sotamme ja sen jälkeinen jälleen­ra­ken­nuksen aikakausi – … View Post Johanna Laitila: Lilium regale

Siiri Enoranta: Tuhat­kuo­levan kirous

Välillä on kiva poistua omalta mukavuusa­lu­eeltaan. Kotimainen lasten- ja nuorten fanta­sia­kir­jal­lisuus on minulle ehdot­to­masti vieras alue, ja aiemmin lukemis­ta­nikin tulee näin äkkiseltään mieleen ainoastaan Maria Turtscha­ni­noffin Maresi. Luen vuosittain joitakin lasten- ja nuorten­kirjoja, mutta etenkin kotimaisten osalta voisi aina parantaa. Kiinnostuin Siiri Enorannan Tuhat­kuo­levan kirouk­sesta sen oltua lasten- ja nuorten­kir­jal­li­suuden … View Post Siiri Enoranta: Tuhat­kuo­levan kirous

Minna Rytisalo: Rouva C.

Pidin paljon Minna Rytisalon esikois­ro­maa­nista Lempi, se suorastaan yllätti kauneu­dellaan ja varmuu­dellaan. Se oli minusta vuoden 2016 parhaimpia kotimaisia romaaneja. Tänä syksynä Rytisalo teki paluun Rouva C.:llä, uudella histo­rial­li­sella romaa­nillaan, joka kertoo (ja tämä on kehu!) ei yhtään sen vaati­mat­to­mammin kuin Minna Canthin elämästä, fiktion kautta kuitenkin. Rouva C. kertoo siitä … View Post Minna Rytisalo: Rouva C.

Piia Leino: Taivas

Valitsin Piia Leinon Taivaan Kahden naisen lukupii­rimme syyskuun kirjaksi. Muistelen, että olisimme ystäväni Jaanan (joka muuten aloitti vastikään booktube- eli kirja­tu­be­ka­navan, käykää tilaa­massa, Jaanaa on ihana kuunnella!) kanssa olleet reilun vuoden kestäneen lukupii­rimme aikana lähes aina suhteel­lisen samaa mieltä lukemis­tamme kirjoista. Leinon kirjan suhteen kävi kuitenkin toisin: Jaana ensin vähän … View Post Piia Leino: Taivas