Type and press Enter.

Niina Mero: Englan­ti­lainen romanssi

Kirja­makuni tuntevat tietä­nevät, ettei romant­tinen viihde­kir­jal­lisuus tai chick lit ole genrejä, joita yleensä lukisin ja joista eniten nauttisin. Genreissä ei itsessään ole varsi­nai­sesti mitään vikaa, mutta ne vain ovat liian keveitä ja viihteel­lisiä omaan makuuni. Kiinnostuin kuitenkin Niina Meron esikois­ro­maa­nista Englan­ti­lainen romanssi kuultuani sen haastavan perin­teisen romant­tisen viihde­kirjan kaava­mai­suuden. Lisäksi … View Post Niina Mero: Englan­ti­lainen romanssi

Katja Kettu: Rose on poissa

Tuuli ujelsi särky­neissä ikkunoissa ja lehdet­tömien oksien varjot keija­sivat levot­tomina mustissa raunioissa. Minut valtasi orpouden tunne suuressa maail­man­kaik­keu­dessa. Silitin piikkisian poikaa sylissäni ja kohotin katseeni tornin takana syttyviin haaleisiin iltatähtiin. Siellä jossakin avaruus­suk­kulat ja astro­nautit katse­livat tätä sinistä palloamme, ja mitä tuntien? Pelkoa avaruus­puvun ulkopuo­lella ympäröi­västä ääret­tö­myy­destä, loput­to­muuteen jatku­vasta yksinäi­syy­destä. … View Post Katja Kettu: Rose on poissa

Andrew Michael Hurley: Hylätty ranta

Loneyta ei kuitenkaan voinut oikeasti tuntea. Se muuttui jokaisen vuoro­veden tullessa ja mennessä, ja aina joskus matalin luode paljasti niiden luita, jotka olivat kuvitelleet osaavansa lukea rantaa niin hyvin, että säästyi­sivät sen kavalilta virtauk­silta. Eläimiä, joskus myös ihmisiä, kerran molempia: paimen ja hänen lampaansa, jotka olivat jääneet saarroksiin ja hukkuneet … View Post Andrew Michael Hurley: Hylätty ranta

Katja Kettu: Yöper­honen

Minä olen Valkoisen Jumalan tytär ja minua ette kiinni saa. Hiihdän Neito­tun­turin laitaa henkeni edestä, ja lapseni hengen. Ajohurtat louskut­tavat alhaalla kurussa, takaa-ajajien huudot kaikuvat:– Huora hiihtää! Se yrittää Ryssiin pakoon! Petsamo 1937. 15-vuotias Irga on rakas­tunut kommu­nismia akitee­raavaan Suenham­paaseen. Ohranjyvä alkaa itää, Irgan sisällä kasvaa uusi elämä. Tyttö päättää hiihtää Neuvos­tojen … View Post Katja Kettu: Yöper­honen

Aki Ollikainen: Musta satu

Aki Ollikaisen upea Nälkä­vuosi teki minuun reilut kaksi vuotta sitten suuren vaiku­tuksen. Niinpä olikin varsin kutkut­tavaa lukea hänen uusin romaa­ninsa Musta satu. Tekisikö se saman­laista vaiku­tusta kuin Nälkä­vuosi? Herät­täisikö se yhtä vahvoja tunteita?   Mustassa sadussa liikutaan kahdella eri aikata­solla. On nykyhet­kessä tarinaansa kertova mies, jonka mieltä vaivaa suvun miehiin … View Post Aki Ollikainen: Musta satu