Type and press Enter.

Kätlin Kaldmaa: Islan­nissa ei ole perhosia

Miten ihminen muuttuu toiseksi, kun hänen jokainen solunsa ja jokainen kudok­sensa on omistau­tunut yhdelle asialle, yhdelle ajatuk­selle, yhdelle ihmiselle, miten nainen muuttuu epänai­seksi, miten nainen muuttuu puunpa­la­seksi, omenan­ka­raksi, uimaki­veksi, joka ensin kelluu veden pinnalla ja alkaa sitten kerätä itseensä vettä, suolaa ja aurinkoa muuttuen aina vain paina­vam­maksi, nihkeäm­mäksi, suolai­sem­maksi, suolai­sem­maksi, … View Post Kätlin Kaldmaa: Islan­nissa ei ole perhosia

Elin Willows: Sisämaa

Paikassa jossa ihmiset katsovat tutki­vasti. Paikassa jossa minut huomataan uudeksi tulok­kaaksi. Joudun selit­tämään ruoka­kau­passa: Kyllä, asun täällä, olen muuttanut tänne. Vastauk­seksi tulee terve­tu­lo­toi­votus, mutta en tunne itseäni hyväk­sy­tyksi. Ymmärrän että siihen vaaditaan enemmän. Ja seuraavan kerran kassalla tietysti jatko­ky­symys: Minkä takia? Elin Willowsin esikois­ro­maani Sisämaa oli odote­tuimpien kevään kirjojen listallani, … View Post Elin Willows: Sisämaa

Johan Bargum: Syyspur­jehdus

R A K A S T A N  Johan Bargumin novelleja. Niissä ihastut­tavat erityi­sesti yllät­tävät tapah­tumat arjen keskellä ja luonto­ku­vaukset. Olen lukenut kokoelman Novelleja 1965–2015, johon on koottu novelleja Bargumin pitkän uran varrelta, ja viime kesänä julkaistun novelleja ja muita lyhyitä tekstejä sisäl­tävän Lyhykäisiä. Syyspur­jehdus on ensim­mäinen Bargu­milta lukemani romaani.   … View Post Johan Bargum: Syyspur­jehdus

Johan Bargum: Lyhykäisiä

Kuvittele, että vihdoinkin selviät Schubertin koruku­vioista. Kuvittele, että jänis tulee huomen­nakin ja asettuu lepäämään marja­kuusen alle. Älä ole surul­linen. Olenhan siellä, niin kauan kuin sinä olet. Johan Bargumin novel­li­tuo­tannon läpileik­kaava kokoelma Novelleja 1965–2015 oli viime vuoden suosik­kejani ja olenkin siitä asti halunnut lukea lisää Bargumin tekstejä – niin novelleja kuin romaa­ne­jakin. No, yli … View Post Johan Bargum: Lyhykäisiä