Type and press Enter.

Pajtim Statovci: Tiranan sydän

Eräs ihminen kysyi minulta kerran, miltä kuolema tuntuu. Pyysin häntä olemaan ajatte­le­matta moista, sillä olimme molemmat hyvin nuoria silloin, kaunii­takin, ja maailma odotti meitä luokseen. Myöhemmin vastasin, että elämän päätty­minen tuntuu aina pahalta, sillä olen nähnyt kuolleen ja kuullut valta­vasti tarinoita kuolleista, mutta nyt en vastaisi enää niin, vaan sanoisin, … View Post Pajtim Statovci: Tiranan sydän

Annas­tiina Storm: Me täytytään valosta

“Aina saavat tuntea olevansa vähän alle, aina syrjässä ja sivusta katso­massa, aina huoleh­ti­massa ja tyhjyyttä tunte­massa kun kavereilla on koti laitettu ja lämmin kyntte­lik­köineen ja äiteineen joiden kasvot on rakas­ta­vassa hymyssä ja olkapäille kaartuu pipar­ka­kun­vä­rinen tukka. Siinä katsoo meidän lapsi rakkautta ja hyvin­vointia sivusta ja toivoo saavansa jäädä ikuisesti. Mutta … View Post Annas­tiina Storm: Me täytytään valosta

Elizabeth Strout: My Name Is Lucy Barton

“You will have only one story,” she had said. “You’ll write your one story many ways. Don’t ever worry about story. You have only one.” Elizabeth Stroutin romaa­nissa My Name Is Lucy Barton kertoja Lucy Barton yrittää saada selvää omasta tarinastaan, monilla eri tavoilla. Muistot kitey­tyvät kesään 1980-luvulla, jolloin Lucy vietti pari kuukautta … View Post Elizabeth Strout: My Name Is Lucy Barton