Type and press Enter.

#avioliitto

Kirja-arviot

Minna Rytisalo: Rouva C.

on with 2 comments
Pidin paljon Minna Rytisalon esikois­ro­maa­nista Lempi, se suorastaan yllätti kauneu­dellaan ja varmuu­dellaan. Se oli minusta vuoden 2016 parhaimpia kotimaisia romaaneja. Tänä syksynä Rytisalo teki paluun Rouva C.:llä, uudella histo­rial­li­sella romaa­nillaan, joka kertoo (ja tämä on kehu!) ei yhtään sen vaati­mat­to­mammin kuin Minna Canthin elämästä, fiktion kautta kuitenkin. Rouva C. kertoo siitä … View Post Minna Rytisalo: Rouva C.
Kirja-arviot

Jenny Offill: Syvien pohdin­tojen jaosto

on with 4 comments
Muistot ovat mikros­koop­pisen pieniä: pikku­ruisia hiukkasia, jotka kerään­tyvät parviksi ja erkanevat. Edison kutsui niitä pikkuih­mi­siksi. Entitee­teiksi. Hänellä oli teoria siitä mistä ne tulevat, ja tuo teoria oli ulkoa­varuus. Jenny Offillin Syvien pohdin­tojen jaosto on romaani, johon ihastuin oikeastaan heti ensim­mäi­siltä sivuilta lähtien. Joistakin kirjoista tietää jo heti alussa, että luvassa … View Post Jenny Offill: Syvien pohdin­tojen jaosto
Kirja-arviot

Ayòbámi Adébáyò: Älä mene pois

on with 5 comments
Ennen naimisiin menoani uskoin, että rakkaus pystyy mihin vain. Pian opin, ettei se kestänyt neljän lapset­toman vuoden painoa. Jos taakka on liian raskas ja pitkä­ai­kainen, jopa rakkaus taipuu, rakoilee, uhkaa särkyä ja joskus myös särkyy. Mutta vaikka se menisi tuhan­siksi pirsta­leiksi, se ei tarkoita, ettei se olisi enää rakkautta. Olen … View Post Ayòbámi Adébáyò: Älä mene pois
Kirja-arviot

Maria Jotuni: Kun on tunteet

on with 4 comments
Heikkoutta sinun alituinen kärsi­misesi ja rakkautesi. Vihaan sitä, se painaa, se on liian lähellä minua, sinussa. Eikö vihani tunnu suonissasi, eikö kiehu se laina­ve­ressäsi, sinä kurja, kärsivä vaivainen? Kuris­tanko sinut, noin, kun sen helposti voisin? Mihin pääsisit? Ahaa! Suupielesi vääntyvät, aina ne ovat itkun­he­rah­duk­sessa kuin minkä avuttoman lapsen. Painaako elämä … View Post Maria Jotuni: Kun on tunteet
Kirja-arviot

Annas­tiina Storm: Me täytytään valosta

on with 8 comments
“Aina saavat tuntea olevansa vähän alle, aina syrjässä ja sivusta katso­massa, aina huoleh­ti­massa ja tyhjyyttä tunte­massa kun kavereilla on koti laitettu ja lämmin kyntte­lik­köineen ja äiteineen joiden kasvot on rakas­ta­vassa hymyssä ja olkapäille kaartuu pipar­ka­kun­vä­rinen tukka. Siinä katsoo meidän lapsi rakkautta ja hyvin­vointia sivusta ja toivoo saavansa jäädä ikuisesti. Mutta … View Post Annas­tiina Storm: Me täytytään valosta