Type and press Enter.

Domenico Starnone: Trick

Viime kevään Helsinki Lit -festi­vaa­leilla vierailleen Domenico Starnonen esiin­ty­minen tulkkina toimineen kääntä­jänsä Leena Taavit­sainen-Petäjän kanssa teki minuun vaiku­tuksen. Starnone oli niin sympaat­tisen oloinen ja Taavit­sainen-Petäjän tulkkaus ihanan ilmei­kästä ja läsnä­olevaa. Ehkä oman kipinänsä esiin­ty­miseen toi vielä huhut, joiden mukaan Starnone olisi Elena Ferranten (ex-)mies tai jopa Ferrante itse. Niin tai …
View Post Domenico Starnone: Trick

Jenny Offill: Syvien pohdin­tojen jaosto

Muistot ovat mikros­koop­pisen pieniä: pikku­ruisia hiukkasia, jotka kerään­tyvät parviksi ja erkanevat. Edison kutsui niitä pikkuih­mi­siksi. Entitee­teiksi. Hänellä oli teoria siitä mistä ne tulevat, ja tuo teoria oli ulkoa­varuus. Jenny Offillin Syvien pohdin­tojen jaosto on romaani, johon ihastuin oikeastaan heti ensim­mäi­siltä sivuilta lähtien. Joistakin kirjoista tietää jo heti alussa, että luvassa …
View Post Jenny Offill: Syvien pohdin­tojen jaosto

Leena Krohn: Matemaat­tisia olioita tai jaettuja unia

Mutta ei se kuitenkaan riittänyt. Riika ei ollut kadot­tanut näkyvistään öistä peili­salia, jonka hänen luokka­to­ve­rinsa oli näyttänyt hänelle, kun hän oli ollut lapsi. Se huone oli vain “näyttää”-huone, yhden aistin huone, sillä muille kuin näköais­tille se oli täysin illusio­nis­tinen. Mutta missä määrin “oikea” huone, jonka se heijasti, oli todel­li­sempi? Sillä …
View Post Leena Krohn: Matemaat­tisia olioita tai jaettuja unia

Rivers Solomon: Mennei­syyden kaiku

Kylläs­tyt­tä­vätkö sinua scifi-kirjat, joiden päähen­ki­löinä seikkai­levat pelkästään valkoiset miehet? Kiinnos­ta­vatko sinua historian ja nykyhetken yhteis­kuntia peilaavat romaanit? Ärsyt­tä­vätkö ahtaat ja vanhen­tuneet sukupuo­li­roolit sekä hetero­nor­ma­tii­visuus? Jos vastasit kyllä edes johonkin näistä kysymyk­sistä, sinun kannattaa lukea Rivers Solomonin vasta suomen­nettu romaani Mennei­syyden kaiku. Se on paljon enemmän kuin perin­tei­seksi mielletty scifi-kirjal­lisuus, paljon enemmän kuin …
View Post Rivers Solomon: Mennei­syyden kaiku

Anna-Liisa Ahokumpu: Viktor Stanis­lauksen kolme­toista sinfoniaa

Musii­kissa ei ollut samalla tavalla järkeä kuin perho­sissa, ei mitään erityistä mieltä tai syytä sen olemas­sao­lolle, sinä ei ollut mitään totta tai täsmäl­listä. Sitä ei voinut ymmärtää, koska sitä ei ollut tehty ymmär­ret­tä­väksi. Perho­silla oli sentään oma järjes­tyk­sensä, joka oli aina lopulta löydet­tä­vissä. Joskus kirjat eivät jätä sen suurempaa muisti­jälkeä, …
View Post Anna-Liisa Ahokumpu: Viktor Stanis­lauksen kolme­toista sinfoniaa

Maija Salmi: Paholaisen juna : matkalla kohti amerik­ka­laista unelmaa

Kiinnostuin Maija Salmen kirjal­li­sesta tuotan­nosta luettuani alkuvuo­desta hänen ja Meeri Kouta­niemen hienon repor­taa­si­maisen teoksen Ilopangon vankilan naiset. Suosit­telen lämpi­mästi tutus­tumaan, kuten myös tähän Salmen aikai­sempaan teokseen. Salmi on kirjailija ja Espanjan ja Latina­laisen Amerikan asioihin erikois­tunut nuori toimittaja, jonka asian­tun­temus todella loistaa hänen teksteissään. Paholaisen juna : matkalla kohti amerik­ka­laista …
View Post Maija Salmi: Paholaisen juna : matkalla kohti amerik­ka­laista unelmaa

2 x säero­maani: Sarah Crossanin Yksi & The Weight of Water

Luen hyvin vähän lasten-, nuorten- tai nuorten aikuisten kirjoja. Ja sitten kun luen, yllätyn melkein aina todella positii­vi­sesti. Yllät­ty­minen ei varmaankaan johdu yksinomaan siitä, että olen vain onnis­tunut valit­semaan hyvän kirjan, vaan myös virkis­tä­västä vaihte­lusta. En siis aio ryhtyä lukemaan pelkkiä lasten-, nuorten ja nuorten aikuisten kirjoja, jotta ne jatkos­sakin …
View Post 2 x säero­maani: Sarah Crossanin Yksi & The Weight of Water

Kirjoja viimei­selle kesäkuu­kau­delle (ja sen yli)

Tuntuu hirveältä puhua viimei­sestä kesäkuu­kau­desta ja loppu­ke­sästä. Eihän se nyt vielä ole! No ei ehkä tänään olekaan, mutta ensi kuussa se oikeastaan jo on. Kesän loppua ei oikein tee mieli ajatella, mutta välillä on pakko, ihan noin niinku elämän sujuvuuden kannalta. Ja myös kirjojen, kuten viime aikoina. Tykkään hieman suunni­tella …
View Post Kirjoja viimei­selle kesäkuu­kau­delle (ja sen yli)

Maggie Nelson: Argonautit

Se, mitä ei voi ilmaista, voi sisältyä – ilmai­se­mat­tomana! – ilmaistuun, mutta mitä vanhem­maksi tulen, sitä pelot­ta­vam­malta tuntuu tämä tyhjyys, tämä kauno­pu­heisuus niistä, joita rakastan eniten. (Cordelia.) Maggie Nelsonin erittäin kehuttu Argonautit on saatu vastikään myös suomeksi, huippua! Tiesin ennakolta lähinnä, että se kertoo Nelsonin ja hänen muunsu­ku­puo­lisen aviopuo­li­sonsa välisestä …
View Post Maggie Nelson: Argonautit

Svetlana Aleksi­jevitš: Sodalla ei ole naisen kasvoja

“– Usein hauta­simme kaatuneet metsään, puiden alle… Näiden tammien alle. Näiden koivujen… En vieläkään voi mennä metsään. Etenkään sellaiseen, jossa kasvaa vanhoja tammia tai koivuja… Sellai­sissa paikoissa en pysty olemaan…”Olga Vasil­jevna Korž, ratsu­vä­kies­kadroonan lääkin­tä­aliup­seeri Jos mietitään vaikut­ta­vimpia kirjoja, jotka olen tähän mennessä elämääni lukenut, Svetlana Aleksi­je­vitšin Sodalla ei ole naisen …
View Post Svetlana Aleksi­jevitš: Sodalla ei ole naisen kasvoja