Type and press Enter.

Andrew Michael Hurley: Hylätty ranta

Loneyta ei kuitenkaan voinut oikeasti tuntea. Se muuttui jokaisen vuoro­veden tullessa ja mennessä, ja aina joskus matalin luode paljasti niiden luita, jotka olivat kuvitelleet osaavansa lukea rantaa niin hyvin, että säästyi­sivät sen kavalilta virtauk­silta. Eläimiä, joskus myös ihmisiä, kerran molempia: paimen ja hänen lampaansa, jotka olivat jääneet saarroksiin ja hukkuneet …
View Post Andrew Michael Hurley: Hylätty ranta

Johan Bargum: Novelleja 1965–2015

En ole koskaan aiemmin lukenut Johan Bargumin teoksia. Olisi ehkä syytä, ainakin tämän Novelleja 1965–2015 -kokoelman perus­teella. Viime vuonna tuli kuluneeksi 50 vuotta Bargumin esikois­teoksen ilmes­ty­mi­sestä ja merkki­vuoden kunniaksi julkaistiin tämä hieno kokoelma, joka tekee poikki­leik­kauksen Bargumin tuotantoon. Kokoelma sisältää 23 novellia, joista kaksi on ennen julkai­se­mat­tomia ja yksi aiemmin suomen­ta­maton. Novelleja yhdistää erilaiset …
View Post Johan Bargum: Novelleja 1965–2015

Elena Ferrante: My Brilliant Friend

Elena Ferranten nelio­sainen Napoli-sarja on ollut viime aikoina kaikkien huulilla. Sen ensim­mäinen osa Loistava ystäväni (WSOY) julkaistaan pian myös suomeksi (saata­villa jo e-kirjana Elisa Kirjasta) ja toivot­ta­vasti sarjan suomen­ta­minen jatkuu tiiviillä aikatau­lulla – ennustan sarjasta hittiä myös täällä. Minä olin maltta­maton ja luin ensim­mäisen osan englan­nin­kie­lisenä käännöksenä, ja kyllä kiitos, tätä lisää! My Brilliant Friend kertoo …
View Post Elena Ferrante: My Brilliant Friend

Katja Kettu: Yöper­honen

Minä olen Valkoisen Jumalan tytär ja minua ette kiinni saa. Hiihdän Neito­tun­turin laitaa henkeni edestä, ja lapseni hengen. Ajohurtat louskut­tavat alhaalla kurussa, takaa-ajajien huudot kaikuvat:– Huora hiihtää! Se yrittää Ryssiin pakoon! Petsamo 1937. 15-vuotias Irga on rakas­tunut kommu­nismia akitee­raavaan Suenham­paaseen. Ohranjyvä alkaa itää, Irgan sisällä kasvaa uusi elämä. Tyttö päättää hiihtää Neuvos­tojen …
View Post Katja Kettu: Yöper­honen

Mark Z. Danie­lewski: House of Leaves

Nyt olen itsestäni ylpeä ja syystä! Jo kesällä 2013 aloit­tamani Mark Z. Danie­lewskin metafik­tii­vinen romaani House of Leaves on nyt kahlattu läpi. Tuolloin kaksi vuotta sitten kirja jäi kesken, kun tein sen virheen, että luin sen rinnalla muutakin, joten pikku­hiljaa kirja vain jäi ja unohtui. Kirja ei myöskään ole mistään …
View Post Mark Z. Danie­lewski: House of Leaves

Aki Ollikainen: Musta satu

Aki Ollikaisen upea Nälkä­vuosi teki minuun reilut kaksi vuotta sitten suuren vaiku­tuksen. Niinpä olikin varsin kutkut­tavaa lukea hänen uusin romaa­ninsa Musta satu. Tekisikö se saman­laista vaiku­tusta kuin Nälkä­vuosi? Herät­täisikö se yhtä vahvoja tunteita?   Mustassa sadussa liikutaan kahdella eri aikata­solla. On nykyhet­kessä tarinaansa kertova mies, jonka mieltä vaivaa suvun miehiin …
View Post Aki Ollikainen: Musta satu

Leena Krohn: Hotel Sapiens

Joskus täytyy ottaa itseä niskasta kiinni ja kokeilla jotain, mitä on jo kauan halunnut kokeilla, mutta ei ole vain saanut aikai­seksi. Leena Krohnin kirjat ovat yksiä niistä asioista. En tiennyt hänestä kirjai­lijana muuta kuin sen, että hän ilmei­sesti kirjoittaa lähinnä spefiä. En myöskään tiennyt tai tiedä vieläkään, mistä hänen kirjastaan …
View Post Leena Krohn: Hotel Sapiens

Petri Tamminen: Meriro­maani

Koko Jäämeri tuntui tuollai­selta liian suurelta asialta ja aivan erityi­sesti sellai­selta tuntui jäävuori, jonka uhkaavaa hahmoa hän ei saanut mielestään. Sopivan kokoi­silta katsel­ta­vilta hänestä tuntuivat tynnyri ja hevonen, pienem­mistä esineistä ehkä viljan­jyvät ja ne lumihiu­taleen yksit­täiset sakarat, joita hän nyt erotti takkinsa tummalla kankaalla. Petri Tammisen Meriro­maani on pieni, mutta paljon oivaltava …
View Post Petri Tamminen: Meriro­maani

Joyce Carol Oates: Blondi

Apua apua!Apua Elämä lähestyy  Hei, tiedättekö tunteen, kun joku kirja on niin läkäh­dyttävä lukuko­kemus, ettei siitä osaa oikein sanoa mitään? Useim­miten käy niin, että kirja on niin huono tai mitään­sa­no­maton, ettei siitä tee mieli sanoa mitään, mutta joskus taas kirja on niin hyvä ja vaikuttava, ettei sanoja vain tahdo löytyä. …
View Post Joyce Carol Oates: Blondi