Type and press Enter.

Sisko Savon­lahti: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu

Sisko Savon­lahden esikois­ro­maani Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu on kertomus yhdestä kesästä, erosta toipu­mi­sesta, levot­to­muu­desta, haahui­le­mi­sesta, sipsien syömi­sestä ja yrityk­sestä löytää oma tiensä. Kolme­kymp­pi­selle päähen­ki­lölle kaikki on vähän vaikeaa, mikään ei tunnu onnis­tuvan. Työn etsiminen ei tuota tulosta, Tinder-treffit eivät johda mihinkään ja on pakko pummata rahaa vanhem­milta ja syödä kavereiden laskuun. Välillä … View Post Sisko Savon­lahti: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu

Angie Thomas: Viha jonka kylvät

Angie Thomasin Viha jonka kylvät oli Kahden naisen lukupii­rimme ensim­mäinen nuorten- tai nuorten aikuisten kirja, miten sen nyt haluaakaan määri­tellä. Minusta se solahtaa hyvin molempiin ikäryhmiin ja sopii myös vanhem­mal­lekin aikui­selle. Pidimme siitä molemmat todella paljon! Viha jonka kylvät kertoo Starr-nimisestä 16-vuoti­aasta teini­ty­töstä, joka on palaa­massa väkival­tai­siksi äityneistä bileistä kotiin … View Post Angie Thomas: Viha jonka kylvät

3 x kesän kevyet : Kirjo­sieppo, Niin kuin me olisimme kauniita & Onnel­liset ihmiset lukevat ja juovat kahvia

Kesän aikana luin kolme kevyttä ja viihteel­listä romaania. Kepeä viihde­kir­jal­lisuus ei ole heiniäni, mutta joskus tekee vain mieli nollata aivot. Olin myös utelias tietämään, millaista viihde­kir­jal­li­suutta juuri nyt julkaistaan, sillä luen sitä niin vähän. Seuraa­vassa lyhyesti tästä kolmi­kosta, jonka sain itselleni kesällä ennakkoon. Kaikki kirjat löytyvät jo kauppojen ja kirjas­tojen … View Post 3 x kesän kevyet : Kirjo­sieppo, Niin kuin me olisimme kauniita & Onnel­liset ihmiset lukevat ja juovat kahvia

Domenico Starnone: Trick

Viime kevään Helsinki Lit -festi­vaa­leilla vierailleen Domenico Starnonen esiin­ty­minen tulkkina toimineen kääntä­jänsä Leena Taavit­sainen-Petäjän kanssa teki minuun vaiku­tuksen. Starnone oli niin sympaat­tisen oloinen ja Taavit­sainen-Petäjän tulkkaus ihanan ilmei­kästä ja läsnä­olevaa. Ehkä oman kipinänsä esiin­ty­miseen toi vielä huhut, joiden mukaan Starnone olisi Elena Ferranten (ex-)mies tai jopa Ferrante itse. Niin tai … View Post Domenico Starnone: Trick

Jenny Offill: Syvien pohdin­tojen jaosto

Muistot ovat mikros­koop­pisen pieniä: pikku­ruisia hiukkasia, jotka kerään­tyvät parviksi ja erkanevat. Edison kutsui niitä pikkuih­mi­siksi. Entitee­teiksi. Hänellä oli teoria siitä mistä ne tulevat, ja tuo teoria oli ulkoa­varuus. Jenny Offillin Syvien pohdin­tojen jaosto on romaani, johon ihastuin oikeastaan heti ensim­mäi­siltä sivuilta lähtien. Joistakin kirjoista tietää jo heti alussa, että luvassa … View Post Jenny Offill: Syvien pohdin­tojen jaosto

Leena Krohn: Matemaat­tisia olioita tai jaettuja unia

Mutta ei se kuitenkaan riittänyt. Riika ei ollut kadot­tanut näkyvistään öistä peili­salia, jonka hänen luokka­to­ve­rinsa oli näyttänyt hänelle, kun hän oli ollut lapsi. Se huone oli vain “näyttää”-huone, yhden aistin huone, sillä muille kuin näköais­tille se oli täysin illusio­nis­tinen. Mutta missä määrin “oikea” huone, jonka se heijasti, oli todel­li­sempi? Sillä … View Post Leena Krohn: Matemaat­tisia olioita tai jaettuja unia

Rivers Solomon: Mennei­syyden kaiku

Kylläs­tyt­tä­vätkö sinua scifi-kirjat, joiden päähen­ki­löinä seikkai­levat pelkästään valkoiset miehet? Kiinnos­ta­vatko sinua historian ja nykyhetken yhteis­kuntia peilaavat romaanit? Ärsyt­tä­vätkö ahtaat ja vanhen­tuneet sukupuo­li­roolit sekä hetero­nor­ma­tii­visuus? Jos vastasit kyllä edes johonkin näistä kysymyk­sistä, sinun kannattaa lukea Rivers Solomonin vasta suomen­nettu romaani Mennei­syyden kaiku. Se on paljon enemmän kuin perin­tei­seksi mielletty scifi-kirjal­lisuus, paljon enemmän kuin … View Post Rivers Solomon: Mennei­syyden kaiku

Anna-Liisa Ahokumpu: Viktor Stanis­lauksen kolme­toista sinfoniaa

Musii­kissa ei ollut samalla tavalla järkeä kuin perho­sissa, ei mitään erityistä mieltä tai syytä sen olemas­sao­lolle, sinä ei ollut mitään totta tai täsmäl­listä. Sitä ei voinut ymmärtää, koska sitä ei ollut tehty ymmär­ret­tä­väksi. Perho­silla oli sentään oma järjes­tyk­sensä, joka oli aina lopulta löydet­tä­vissä. Joskus kirjat eivät jätä sen suurempaa muisti­jälkeä, … View Post Anna-Liisa Ahokumpu: Viktor Stanis­lauksen kolme­toista sinfoniaa

Maija Salmi: Paholaisen juna : matkalla kohti amerik­ka­laista unelmaa

Kiinnostuin Maija Salmen kirjal­li­sesta tuotan­nosta luettuani alkuvuo­desta hänen ja Meeri Kouta­niemen hienon repor­taa­si­maisen teoksen Ilopangon vankilan naiset. Suosit­telen lämpi­mästi tutus­tumaan, kuten myös tähän Salmen aikai­sempaan teokseen. Salmi on kirjailija ja Espanjan ja Latina­laisen Amerikan asioihin erikois­tunut nuori toimittaja, jonka asian­tun­temus todella loistaa hänen teksteissään. Paholaisen juna : matkalla kohti amerik­ka­laista … View Post Maija Salmi: Paholaisen juna : matkalla kohti amerik­ka­laista unelmaa

2 x säero­maani: Sarah Crossanin Yksi & The Weight of Water

Luen hyvin vähän lasten-, nuorten- tai nuorten aikuisten kirjoja. Ja sitten kun luen, yllätyn melkein aina todella positii­vi­sesti. Yllät­ty­minen ei varmaankaan johdu yksinomaan siitä, että olen vain onnis­tunut valit­semaan hyvän kirjan, vaan myös virkis­tä­västä vaihte­lusta. En siis aio ryhtyä lukemaan pelkkiä lasten-, nuorten ja nuorten aikuisten kirjoja, jotta ne jatkos­sakin … View Post 2 x säero­maani: Sarah Crossanin Yksi & The Weight of Water