Type and press Enter.

Talven seitsemän parhainta asiaa

Kirjoitin viime lokakuussa syksyn koukut­ta­vim­mista asioista. Juttua on luettu paljon, joten ajattelin, että päivitys voisi olla tarpeen – onhan nuo koukut­ta­vimmat asiat ehtineet osittain muuttuakin. Tässä siis talven koukut­ta­vimmat tai muuten vain parhaat asiat.

01 Luen huomat­ta­vasti enemmän ja mielummin kirjoja kuin katson elokuvia tai tv-sarjoja, mutta seuraan kyllä yleensä muutamaa sarjaa per kausi. Tänä talvena olen ollut koukussa kahteen hienoon sarjaan. Elena Ferranten Napoli-sarjaan perus­tuvan My Brilliant Friendin ensim­mäinen kausi on hieno. Italia­laiset amatöö­ri­näyt­te­lijät ovat uskomat­toman hyviä. Teini-ikäistä Elenaa ja Lilaa näytte­levät Margherita Mazzucco ja Gaia Girace sopivat roolei­hinsa täydel­liset. He ilmai­sevat jo pelkillä eleillään rooli­hah­mo­jensa tunteita niin hyvin. Toinen, vielä kesken oleva koukuttava sarja on True Detec­tiven kolmas kausi. Rakastin ensim­mäistä kautta (Matthew McConaughey!), mutta toinen kausi oli pettymys. Kolmas kausi on taas tuntunut enemmän ykkös­kauden kaltai­selta.

02 Muutimme uuteen kotiin joulukuun alussa. Uusi kotimme on kaikin puolin parempi kuin entinen ja kotona oleminen on entistä ihanampaa. Yhä edelleen pysähdyn välillä miettimään, miten meillä kävi hyvä tuuri ja saimme niin ihanan kodin. En jaksa odottaa kesää, sillä nyt meillä on parveke!

03 Olen ollut aiempaa innos­tu­neempi valoku­vaa­mi­sesta viime aikoina. Päivä päivältä lisääntyvä valo selvästi innostaa kuvaamaan ja kokei­lemaan uusia asioita. Olen myös vähän haaveillut kamerani päivit­tä­mi­sestä, mutta katsotaan.

04 Meille saapui tammikuun alkupuo­lella uusi perheen­jäsen, Sylvi. Sylvi on noin kolme­vuotias pieni kissa, jonka joku on joskus hylännyt. Olimme jo pitkään puolisoni kanssa haaveilleet kissasta, mutta esteenä oli pitkään joko epäsopiva asunto ja/tai epävarma toimeentulo. Loppu­vuo­desta meistä alkoi kuitenkin tuntua siltä, että voisimme tarjota kissalle kodin, ja vierai­limme löytö­eläin­ko­dilla. Sylvi teki meihin heti vaiku­tuksen kilttey­dellään, ihmis­rak­kau­dellaan ja pienellä nauku­mi­sää­nellään. Saimme hänet kuitenkin kotiin vähän normaalia myöhemmin, sillä Sylvillä todettiin löytö­eläin­kodin eläin­lää­kärin tarkas­tuk­sessa napatyrä ja paha märkä­kohtu, ja hänet oli välit­tö­mästi leikattava. Alkuun näytti vähän epävar­malta, että toipuuko Sylvi, mutta niin vain hän toipui ja saimme hänet vajaan viikon kuluttua leikkauk­sesta kotiin. Ensim­mäiset pari viikkoa Sylvi arasteli paljon, vaikka alkoikin pian tulla jo sänkyyn nukkumaan, mutta nyt hän on jo todella rohkea ja voisi melkein jo sanoa että kotiu­tunut.

05 Talvi on musiik­ki­suo­sikkien puolesta jatkunut melkein yhtä tunnel­mal­li­sella linjalla kuin syksyl­läkin, maustettuna pienellä ärhäk­kyy­dellä. Lempi­kap­pa­leitani ovat olleet esimer­kiksi LAUREL: Life Worth Living, H.E.R.: Carried Away, Phoebe Bridgers: You Missed My Heart ja Touché Amoré: Flowers and You.

06 Tykkään työmat­kojeni aikana kuunnella podcasteja ja haluankin jakaa omat (vakio)suosikkini: Sivumennen, Lukuvika, Aleksis ja Kivi ja Oma huone. Jos teillä on hyviä kirjal­li­suus­podcast-vinkkejä, kertokaa! Kotimaisia ei tokikaan montaa muuta ole, mutta olen kiinnos­tunut erityi­sesti britti­läi­sistä podeista.

07 Täytän kohta kolme­kym­mentä vuotta ja se on saanut minut pohtimaan elämääni ja mitä haluan sillä vielä tehdä. Täytyy todeta, että nyt on aika hyvä. Hyvä, vaikka tavallaan vain ajelehdin. On ihan siistiä täyttää kolme­kym­mentä ilman mitään erityisiä suunni­telmia.

Mikä on ollut sinun talvessasi parasta?

Leave a Reply to Laura / Lukuisa Cancel reply

Your email address will not be published.

6 comments

  1. Kiva lista! Ja mukavaa, että kisuliini on jo kotiu­tunut hyvin. Omassa talvessani on oikeastaan ollut parasta se, että olen onnis­tunut luomaan hieman aiempaa tasapai­noi­semman rytmin arkeeni. Opiske­luiden ja työn yhdis­tä­mi­sessä on haasteensa, ja olen jossain vaiheessa ahneh­tinut sekä töitä että kiinnos­tavia kursseja liikaa . Mutta kun kaikkea kivaa ei millään ehdi ja kun ei vuoro­kauteen voi ostaa tunteja lisää, niin aika lailla kantapään kautta on tullut opittua omat jaksa­misen rajansa. Nyt vaan odottelen kevään aurin­koisia kelejä ja lumen sulamista. :) Mukavaa talven jatkoa sinulle!

    1. Yllät­tävän äkkiä Sylvi on meille kotiu­tunut, kun oli alkuun kuitenkin tosi arka. Ihmis­rakas hän kyllä on, eli ei ole missään vaiheessa esimer­kiksi kavah­tanut koske­tusta ja antaa ottaa noin vain syliin, se on varmaan ollut auttava tekijä näinkin nopeassa sopeu­tu­mi­sessa uuteen ympäristöön ja uusiin ihmisiin. :)

      Voi vitsit, muistan edelleen hyvin tuon opiske­luiden ja työn yhdis­tä­misen. Silloin se oli vielä suht helppoa, kun työ oli joku määrä­ai­kainen parin kuukauden projekti, vaikka selväs­tihän sellai­nenkin sitä opiskelua hidastaa – ja opiskelu oli silloin itselleni se päätyö. Mutta sitten kun niitä työpro­jekteja alkoi olla tiheämmin ja ihan kokopäi­väi­sesti ja olin vielä pahim­massa gradun­te­ko­vai­heessa, niin apua! Mutta hyvä kun olet saanut luotua itsellesi tasapai­noi­semman rytmin opiske­luiden ja työn välille, se on tosi hyvä juttu, ettei kuluta itseään aivan loppuun. Ja kunhan muistaa, että se opiskelu on vain väliai­kaista (ellei sitten aio opiskella lopun elämäänsä), niin senkin hokeminen auttaa jaksamaan. :)

      Aivan ihanaa, kun kevät on jo melkein nurkan takana! Hyvää loppu­talvea sinul­lekin!

  2. Olipa taas ihana listaus! Uusi koti ja Sylvi kuulos­tavat ihanilta <3

    Omia talven lemppa­reitani on nyt ollut Joensuun oikea talvi, metsä­lenkit, paksut hanget ja kovat pakkaset. Kävin juuri viikon­loppuna käänty­mässä Helsin­gissä, ja niitä märkiä ja räntäisiä katuja ei ole ollut ikävä. Toisaalta taas pitkän ja pimeän syksyn jälkeen on taas pitkästä aikaa energiaa mennä ja tehdä, niinkin paljon, ettei jostain syystä lukeminen ole ollut kovinkaan korkealla tekemis­lis­toilla nyt alkuvuo­desta. Mutta kyllä senkin aika vielä tulee taas, ihan varmasti. :)

    1. Tuntuu, että pää on vähän pyörällä, kun tässä on tullut aika monta uutta asiaa lyhyen ajan sisällä. Työjut­tu­jakin, vaikka ne nyt ei ole niin jännit­täviä, että pääsi­sivät tälle listalle. :D

      Loskakeli on kyllä talvessa ja keväässä kaikkein turhaut­ta­vinta. Sikäli siis kiva, jos on ns. kunnon talvi lumineen ja pakka­sineen (jälkim­mäinen sen takia, että yleensä silloin aurinko paistaa parhaiten), vaikka muuten inhoankin talvea. Täällä oli myös noin kahden viikon jakso, kun oli joka päivä yli 20 astetta pakkasta, ja luntakin on ollut koko talven reippaasti, mutta minua se ei ole muuten kuin sen auringon suhteen ilostut­tanut. Tuntuu, että iho aina kärsii kovista pakka­sista :(

      Minulla myös vähän sama, että lukeminen on jäänyt nyt vähän taka-alalle kaiken muun tekemisen ja etenkin Sylvin vuoksi. Mutta ei se haittaa.

  3. Sinua voi onnitella monesta asiasta: uudesta kodista, Sylvistä ja pian kolme­kymp­pi­sistä! ♥

    My Brilliant Friend on sarja­nakin hieno. Ihailen siinä mm. kamera­työtä, nuorten näytte­li­jöiden taita­vuutta ja toki sitä, miten se kantaa Ferranten kirjojen henkeä.

    1. Kiitos Katja! ♥ Tässä on tosiaan tapah­tunut monta uutta asiaa, töissäkin, ja kohta alkaa tuo uusi vuosi­kym­menkin :)

      My Brilliant Friend ihan yllätti siinä, miten hienosti se kantaa Ferranten kirjojen henkeä. Toivot­ta­vasti saadaan se pian toinen kausi!