Kirjoitin viime lokakuussa syksyn koukuttavimmista asioista. Juttua on luettu paljon, joten ajattelin, että päivitys voisi olla tarpeen – onhan nuo koukuttavimmat asiat ehtineet osittain muuttuakin. Tässä siis talven koukuttavimmat tai muuten vain parhaat asiat.
01 Luen huomattavasti enemmän ja mielummin kirjoja kuin katson elokuvia tai tv-sarjoja, mutta seuraan kyllä yleensä muutamaa sarjaa per kausi. Tänä talvena olen ollut koukussa kahteen hienoon sarjaan. Elena Ferranten Napoli-sarjaan perustuvan My Brilliant Friendin ensimmäinen kausi on hieno. Italialaiset amatöörinäyttelijät ovat uskomattoman hyviä. Teini-ikäistä Elenaa ja Lilaa näyttelevät Margherita Mazzucco ja Gaia Girace sopivat rooleihinsa täydelliset. He ilmaisevat jo pelkillä eleillään roolihahmojensa tunteita niin hyvin. Toinen, vielä kesken oleva koukuttava sarja on True Detectiven kolmas kausi. Rakastin ensimmäistä kautta (Matthew McConaughey!), mutta toinen kausi oli pettymys. Kolmas kausi on taas tuntunut enemmän ykköskauden kaltaiselta.
02 Muutimme uuteen kotiin joulukuun alussa. Uusi kotimme on kaikin puolin parempi kuin entinen ja kotona oleminen on entistä ihanampaa. Yhä edelleen pysähdyn välillä miettimään, miten meillä kävi hyvä tuuri ja saimme niin ihanan kodin. En jaksa odottaa kesää, sillä nyt meillä on parveke!
03 Olen ollut aiempaa innostuneempi valokuvaamisesta viime aikoina. Päivä päivältä lisääntyvä valo selvästi innostaa kuvaamaan ja kokeilemaan uusia asioita. Olen myös vähän haaveillut kamerani päivittämisestä, mutta katsotaan.
04 Meille saapui tammikuun alkupuolella uusi perheenjäsen, Sylvi. Sylvi on noin kolmevuotias pieni kissa, jonka joku on joskus hylännyt. Olimme jo pitkään puolisoni kanssa haaveilleet kissasta, mutta esteenä oli pitkään joko epäsopiva asunto ja/tai epävarma toimeentulo. Loppuvuodesta meistä alkoi kuitenkin tuntua siltä, että voisimme tarjota kissalle kodin, ja vierailimme löytöeläinkodilla. Sylvi teki meihin heti vaikutuksen kiltteydellään, ihmisrakkaudellaan ja pienellä naukumisäänellään. Saimme hänet kuitenkin kotiin vähän normaalia myöhemmin, sillä Sylvillä todettiin löytöeläinkodin eläinlääkärin tarkastuksessa napatyrä ja paha märkäkohtu, ja hänet oli välittömästi leikattava. Alkuun näytti vähän epävarmalta, että toipuuko Sylvi, mutta niin vain hän toipui ja saimme hänet vajaan viikon kuluttua leikkauksesta kotiin. Ensimmäiset pari viikkoa Sylvi arasteli paljon, vaikka alkoikin pian tulla jo sänkyyn nukkumaan, mutta nyt hän on jo todella rohkea ja voisi melkein jo sanoa että kotiutunut.
05 Talvi on musiikkisuosikkien puolesta jatkunut melkein yhtä tunnelmallisella linjalla kuin syksylläkin, maustettuna pienellä ärhäkkyydellä. Lempikappaleitani ovat olleet esimerkiksi LAUREL: Life Worth Living, H.E.R.: Carried Away, Phoebe Bridgers: You Missed My Heart ja Touché Amoré: Flowers and You.
06 Tykkään työmatkojeni aikana kuunnella podcasteja ja haluankin jakaa omat (vakio)suosikkini: Sivumennen, Lukuvika, Aleksis ja Kivi ja Oma huone. Jos teillä on hyviä kirjallisuuspodcast-vinkkejä, kertokaa! Kotimaisia ei tokikaan montaa muuta ole, mutta olen kiinnostunut erityisesti brittiläisistä podeista.
07 Täytän kohta kolmekymmentä vuotta ja se on saanut minut pohtimaan elämääni ja mitä haluan sillä vielä tehdä. Täytyy todeta, että nyt on aika hyvä. Hyvä, vaikka tavallaan vain ajelehdin. On ihan siistiä täyttää kolmekymmentä ilman mitään erityisiä suunnitelmia.
Mikä on ollut sinun talvessasi parasta?
6 comments
Kiva lista! Ja mukavaa, että kisuliini on jo kotiutunut hyvin. Omassa talvessani on oikeastaan ollut parasta se, että olen onnistunut luomaan hieman aiempaa tasapainoisemman rytmin arkeeni. Opiskeluiden ja työn yhdistämisessä on haasteensa, ja olen jossain vaiheessa ahnehtinut sekä töitä että kiinnostavia kursseja liikaa . Mutta kun kaikkea kivaa ei millään ehdi ja kun ei vuorokauteen voi ostaa tunteja lisää, niin aika lailla kantapään kautta on tullut opittua omat jaksamisen rajansa. Nyt vaan odottelen kevään aurinkoisia kelejä ja lumen sulamista. :) Mukavaa talven jatkoa sinulle!
Yllättävän äkkiä Sylvi on meille kotiutunut, kun oli alkuun kuitenkin tosi arka. Ihmisrakas hän kyllä on, eli ei ole missään vaiheessa esimerkiksi kavahtanut kosketusta ja antaa ottaa noin vain syliin, se on varmaan ollut auttava tekijä näinkin nopeassa sopeutumisessa uuteen ympäristöön ja uusiin ihmisiin. :)
Voi vitsit, muistan edelleen hyvin tuon opiskeluiden ja työn yhdistämisen. Silloin se oli vielä suht helppoa, kun työ oli joku määräaikainen parin kuukauden projekti, vaikka selvästihän sellainenkin sitä opiskelua hidastaa – ja opiskelu oli silloin itselleni se päätyö. Mutta sitten kun niitä työprojekteja alkoi olla tiheämmin ja ihan kokopäiväisesti ja olin vielä pahimmassa graduntekovaiheessa, niin apua! Mutta hyvä kun olet saanut luotua itsellesi tasapainoisemman rytmin opiskeluiden ja työn välille, se on tosi hyvä juttu, ettei kuluta itseään aivan loppuun. Ja kunhan muistaa, että se opiskelu on vain väliaikaista (ellei sitten aio opiskella lopun elämäänsä), niin senkin hokeminen auttaa jaksamaan. :)
Aivan ihanaa, kun kevät on jo melkein nurkan takana! Hyvää lopputalvea sinullekin!
Olipa taas ihana listaus! Uusi koti ja Sylvi kuulostavat ihanilta <3
Omia talven lemppareitani on nyt ollut Joensuun oikea talvi, metsälenkit, paksut hanget ja kovat pakkaset. Kävin juuri viikonloppuna kääntymässä Helsingissä, ja niitä märkiä ja räntäisiä katuja ei ole ollut ikävä. Toisaalta taas pitkän ja pimeän syksyn jälkeen on taas pitkästä aikaa energiaa mennä ja tehdä, niinkin paljon, ettei jostain syystä lukeminen ole ollut kovinkaan korkealla tekemislistoilla nyt alkuvuodesta. Mutta kyllä senkin aika vielä tulee taas, ihan varmasti. :)
Tuntuu, että pää on vähän pyörällä, kun tässä on tullut aika monta uutta asiaa lyhyen ajan sisällä. Työjuttujakin, vaikka ne nyt ei ole niin jännittäviä, että pääsisivät tälle listalle. :D
Loskakeli on kyllä talvessa ja keväässä kaikkein turhauttavinta. Sikäli siis kiva, jos on ns. kunnon talvi lumineen ja pakkasineen (jälkimmäinen sen takia, että yleensä silloin aurinko paistaa parhaiten), vaikka muuten inhoankin talvea. Täällä oli myös noin kahden viikon jakso, kun oli joka päivä yli 20 astetta pakkasta, ja luntakin on ollut koko talven reippaasti, mutta minua se ei ole muuten kuin sen auringon suhteen ilostuttanut. Tuntuu, että iho aina kärsii kovista pakkasista :(
Minulla myös vähän sama, että lukeminen on jäänyt nyt vähän taka-alalle kaiken muun tekemisen ja etenkin Sylvin vuoksi. Mutta ei se haittaa.
Sinua voi onnitella monesta asiasta: uudesta kodista, Sylvistä ja pian kolmekymppisistä! ♥
My Brilliant Friend on sarjanakin hieno. Ihailen siinä mm. kameratyötä, nuorten näyttelijöiden taitavuutta ja toki sitä, miten se kantaa Ferranten kirjojen henkeä.
Kiitos Katja! ♥ Tässä on tosiaan tapahtunut monta uutta asiaa, töissäkin, ja kohta alkaa tuo uusi vuosikymmenkin :)
My Brilliant Friend ihan yllätti siinä, miten hienosti se kantaa Ferranten kirjojen henkeä. Toivottavasti saadaan se pian toinen kausi!