Type and press Enter.

Loka-, marras- ja joulukuun luetut kirjat

On vielä vuoden viimeisten kirjojen koosteen aika ennen kuin päästään vuoden parhaimpien kirjojen pariin. Jännittää jo vähän itseä­nikin, mitä kysei­selle listalle päätyy, sillä en ole vielä aivan varma valin­noistani. Pidetään tämä kirjoitus siis tiiviinä, sillä pohdis­kel­tavaa riittää. Loka-, marras- ja joulukuun luetut kirjat olivat seuraavat:

Lokakuu

Ville Similä & Mervi Vuorela: Ultra Bra – Sokeana hetkenä
Antti Ollikainen: Flu
Antti Ollikainen: Flu – Jäätävä lentsu
Antti Ollikainen: Flu – Viimeiset aivas­tukset
Emmi Valve: Armo
Mia Kankimäki: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin
Minna Rytisalo: Rouva C
Jaakko Ahonen & Lauri Ahonen: Pikku Närhi
Nick Drnaso: Sabrina
Kati Rapia & Juha Hurme: Pyrstö­tähti ja maail­man­lopun meininki

Marraskuu

Tuukka Pieta­rinen: Yksin ja toisin
Kirsi Vainio-Korhonen: Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa – Seksi­työ­läiset 1800-luvun alun Suomessa
Mari Ahokoivu: Oksi
Tua Forsström: Merkintöjä
Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin
Rachel Cusk: Ääriviivat
Silvia Hosseini: Pölyn ylistys

Joulukuu

Kätlin Kaldmaa: Islan­nissa ei ole perhosia
Jelena Tšižova: Naisten aika
Becky Chambers: The Long Way to a Small Angry Planet
Pasi Pekkola: Huomenna kevät palaa
George Saunders: Lincoln in the Bardo
Petri Tamminen: Enon opetukset
David Lynch & Kristine McKenna: Tilaa unelmoida

Luin yhteensä 24 kirjaa, joissa oli yhteensä 6093 sivua, eli keski­määrin 254 sivua per kirja.

Kuten näkyy, kirjoit­ta­minen näistä loppu­vuoden kirjoista on jäänyt kiireiden jalkoihin. Kaikista on kuitenkin tulossa juttua alkuvuoden aikana, pääasiassa yhteis­pos­tausten muodossa.

Suosik­kejani näistä kirjoista olivat tieto­kir­jal­li­suuden Finlandia-palkin­toeh­dok­kaa­nakin ollut Ville Similän ja Mervi Vuorelan hieno Ultra Bra – Sokeana hetkenä, Mia Kankimäen molemmat teokset Asioita jotka saavat sydämeni lyömään nopeammin ja Naiset joita ajattelen öisin sekä Rachel Cuskin Ääriviivat. Nämä neljä teosta jättivät vahvimman jäljen. Mieleen­pai­nuvia olivat kyllä myös Pieta­risen ja Forsströmin runokirjat, joista on tulossa yhteis­postaus lähiai­koina eli luulta­vasti ensi vuoden puolella.

Mitä muuta loppu­vuoteen on mahtunut?

Tuntuu kuin olisin kirjoit­tanut tätä ns. uutta Lukuisaa jo pitkään, mutta sivus­tohan aukesi vasta syyskuun viimeinen päivä. Tämä vuosi­nel­jännes on siis ensim­mäinen kokonainen, joka on kulunut täällä uudessa blogi­ko­dissa. Olen ollut todella tyyty­väinen muutokseen enkä pelkästään uuden­laiseen ulkoasuun. Ryhdyin suunni­tel­mal­li­semmin kirjoit­tamaan vähän muitakin, pääasiassa kirjal­li­suuteen ja lukemiseen liittyviä juttuja, ja ne ovatkin kiinnos­taneet teitä paljon.

Lokakuun alussa tein jutun tieto­kir­joista, jotka halusin lukea vielä loppu­vuoden aikana. Suorastaan himoitsin tuolloin kaikkea tietoa! Läheskään kaikki listatut kirjat eivät kuitenkaan tulleet vielä luetuiksi (4/15) ja päädyin myös lukemaan listan ulkopuo­lel­takin, mutta ei se mitään, sillä kaikki mainit­semani kirjat kiinnos­tavat minua edelleen, joten aion lukea tietoa myös ensi vuonna.

Suosit­telin myös kahta­toista kirjaa syksyn pimeneviin iltoihin ja mikseivät ne olisi edelleen aivan sopivia talven pimeyteen, vaikka valoa kohti ollaankin jo menossa. Lokakuu oli jotenkin ihanaa aikaa tuottaa blogiin sisältöä, ja kuun loppu­puo­lella listailin vielä sillä hetkellä yhdeksän koukut­ta­vinta asiaa. Ehkä voisi olla jo uuden listan aika, vai mitä?

Marras­kuussa kurkattiin miltä elokuinen Pariisi näytti siellä ensi kertaa vierai­levan silmin (no ihanalta tietenkin!) ja pohdis­keltiin vähän kotiin liittyviä ajatuksia. Joulu­kuussa koostin lukemiseni Sarja­ku­va­haas­teeseen, kurkistin ensi kevään kirjoihin ja pohdis­kelin suosikki- ja inhok­ki­asioitani kirjoissa.

Täytyy sanoa, että marras- ja joulukuu ovat olleet tänä vuonna todella raskaita jatkuvan pimeyden, väsymyksen ja työku­vioihin liittyvän stressin vuoksi. Huokaisin kieltä­mättä helpo­tuk­sesta, kun vuoden lyhin päivä oli ohitse ja valoisa aika nyt vain lisääntyy – vaikkakin hitaasti. Silti jo tieto siitä, että pimeys väistyy pikku­hiljaa ja ei mene enää kauaa, kun koittaa kevät, on lohdul­linen.

Vuotta on vielä kaksi hassua päivää jäljellä ja huomenna onkin vuorossa perin­tei­sesti vuoden parhaimmat kirjat. Helmet-lukuhaasteen koonti ja vuoden 2019 muut haasteet ja tavoitteet seuraavat sitten heti vuoden­vaihteen jälkeen.

Leave a Reply

Your email address will not be published.