Pidin paljon Minna Rytisalon esikoisromaanista Lempi, se suorastaan yllätti kauneudellaan ja varmuudellaan. Se oli minusta vuoden 2016 parhaimpia kotimaisia romaaneja. Tänä syksynä Rytisalo teki paluun Rouva C.:llä, uudella historiallisella romaanillaan, joka kertoo (ja tämä on kehu!) ei yhtään sen vaatimattomammin kuin Minna Canthin elämästä, fiktion kautta kuitenkin.
Rouva C. kertoo siitä vaiheesta Minna Canthin elämää, joka ei ole parhaiten tunnettua. Parikymppinen Minna, tuolloin vielä nimeltään Mina Johansson, muuttaa Kuopiosta Jyväskylään opiskellakseen juuri perustetussa opettajaseminaarissa. Minna saa pian uusia ystäviä ja kiinnittää lopulta luonnontieteen lehtori Canthinkin huomion. Kuten tiedämme, Minna ja lehtori Canth menevät myöhemmin naimisiin, pitkähkön kosiskelun jälkeen. Pääsääntöisesti Rouva C. kuvaakin Minnan ja Ferdinandin välistä avioliittoa muiden teemojen kuten esimerkiksi Minnan ja hänen opiskelutoverinsa Floran välisen ystävyyden, arkisen perhe-elämän ja Minnan orastavan yhteiskunnallisen toiminnan jäädessä pienempään, mutta silti aivan kiinnostavaan osaan.
Elämä on arkea ja meteliä ja hiekkaa lattialla mutta silti ei saisi unohtaa katsoa toista, ja Minna huomasi yhtäkkiä, että kun pelkää toisen puolesta, pelkää oikeastaan itsensä puolesta.
Romaanin kannalta valinta keskittyä kuvaamaan juuri Minnan opiskeluaikoja ja avioliittoa on erittäin hyvä idea, sillä se antaa erityisen hyvin tilaa kuvitelmille ja kenties enemmän vapauksia tai ainakin intoa soveltaa fiktiota oikeasti eläneen henkilön elämään. Ehkä Minnan myöhemmän elämän kuvaaminen saattaisi asettaa fiktionkin kirjoittajalle liian kapeat raamit jos kuitenkin haluaisi kuvata asioita suhteellisen totuudenmukaisesti eikä heittäytyä ihan villiksi, joka toki sekin olisi mahdollista, mutta ei välttämättä edes kovin kiinnostavaa.
Juuri Minnan avioliittoon keskittyminen on aika odotettu ja turvallinen ratkaisu, koska rakkaustarinat kiinnostavat ihmisiä ja ne myyvät. Sijoitettuna vielä historialliseen miljööseen – toimii. Rytisalolla on ollut periaatteessa kaksi mahdollista polkua Minnan ja Ferdinandin avioliiton kuvaukselle: tehdä siitä onnellinen tai onneton. Rytisalo on valinnut poluista ensimmäisen, joka on sinällään raikas. Helppoahan olisi ollut kirjoittaa avioliitosta surkea pakkoratkaisu ja Ferdinandista aviopuolisona hirveä. Ihan ongelmatonta Minnan ja Ferdinandin välisen suhteen kuvaus ei kuitenkaan ole, sillä rakkaustarina on todella sokerinen ja on usein vaarassa keikahtaa liian imeläksi. Ferdinandissa ei myöskään tunnu olevan mitään vikaa tai säröä, vaikkei sellaista ihmistä taida olla oikeasti olemassakaan.
Rytisalo osaa kirjoittaa koukuttavia, historiallisia lukuromaaneja. Hän muistuttaa aiheiltaan ja tyyliltäänkin paljon esimerkiksi Tommi Kinnusta ja Enni Mustosta, suosittuja historiallisten romaanien kirjoittajia. Toivottavasti Rytisalo jatkaa saman genren parissa, sillä sen hän hallitsee erinomaisesti. Täytyy kuitenkin myöntää, että pidin lopulta enemmän Lempistä kuin Rouva C.:stä, siinä oli enemmän voimaa.
Minna Rytisalo: Rouva C.
Gummerus 2018
367 s.
4 comments
Lempi kyllä vei mennessään, ihan uskomattoman hieno kirja. Ihastuin myös Rouva C:n tarinaan, tosin jäin kaipaamaan kuitenkin sitä kirjailijakuvausta enemmän.
Minä tykkäsin ihan valinnasta keskittyä Canthin Jyväskylässä viettämään aikaan, hyvä rajaus. En välittäisi oikein lukea jatkoa, jos sellaista olisi tulossa, sillä tämä oli hyvä näin. Rytisalo kirjoittaa kyllä todella hyvin, joten hänen tekstejään on ilo lukea!
Pidän historiallisista romaaneista, ja Minna Rytisalon Rouva C vaikuttaa todella kiinnostavalta. Aionkin ottaa sen luettavakseni nyt maaliskuussa viettääkseni sen parissa Minna Canthin päivää. Sain muutama vuosi sitten lahjaksi Minna Maijalan Canth-teoksen, joka ilmeisesti on ollut alkusysäyksenä myös Rytisalon kirjoitustyölle, ja pidin siitä kovasti. Minna Canth alkoi elää ihan uudella tavalla mielessäni. Mielenkiintoista tutustua Minna Canthiin myös muuten kuin pelkkien faktojen kautta — odotan kovasti lukukokemusta!
Kiva idea! Minna Canthista on tullut viime aikoina useampia eri teoksia, joten hänestä riittää luettavaa eri kanteilta :) Oletko lukenut vielä Rytisalon esikoisromaania Lempi? Se on kovin erityylinen, mutta pidin siitä enemmän kuin tästä Rouva C.:stä.