Yksinkertaistettuna mono no aware tarkoittaa maailman kauneuden ja sen katoavuuden aiheuttamaa liikuttavuuden tunnetta, asioiden määrittelemätöntä mutta pakahduttavaa surullisuutta. –– Aware on se sama selittämätön tunne, jonka valtaan joutuu katsoessaan kesäyössä tyynen järven taa laskevaa aurinkoa tai kuullessaan mustarastaan laulun huhtikuisessa illassa: siihen liittyy totaalista kauneutta, annos kaihoa, aavistus epätoivoa, tunne siitä, ettei kaikesta tästä pysty koskaan nauttimaan niin paljon kuin pitäisi, sillä siitä ei saa otetta, sitä ei saa mukaansa, sitä ei voi omistaa, sille ei pysty täysin antautumaan, se jää aina hieman tavoittamattomiin, vaikka on täysin sen ympäröimänä. Tunne on sietämätön ja ihana, ja vaikea kestää.
Mia Kankimäen esikoiskirja Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin kertoo niistä asioista, jotka ovat kauniita, ihania, pakahduttavia, erikoisia, kiinnostavia, mieltä kutkuttavia – sellaisia, jotka saavat sydämen lyömään nopeammin. Kiivaimmin Kankimäen sydän lyö hänen esikuvalleen ja sielunsisarelleen, tuhat vuotta sitten Heian-kauden Japanissa eläneelle hovinaiselle ja kirjailijalle, Sei Shōnagonille. Kuka Sei lopulta oli? Sitä Kankimäki lähtee selvittämään Sein kotiseuduille Kiotoon jättäen samalla 38-vuotiaana päivätyönsä kustantamossa.
Sei Shōnagon on harvoja tuntemiamme Heian-kauden japanilaisia naiskirjailijoita. Hänen elämästään ei tiedetä juuri muuta kuin sen, mitä hän kertoo kirjassaan Tyynynaluskirja (suomennos työn alla). Tyynynaluskirja on päiväkirjamainen teos, joka käsittelee muun muassa hovielämää. Se on myös “kokoelma listoja, juoruja, runoja, esteettisiä arvostelmia sekä sekalaisia huomioita muun muassa ihmissuhteista ja luonnosta – kaikesta, mitä hän [Sei] piti muistiin merkitsemisen arvoisena.” Se edustaa zuihitsu-nimistä kirjallisuudenlajia, jossa teos koostuu kirjoittajan satunnaisista, henkilökohtaisista ajatuksista. Zuihitsu tarkoittaakin kirjaimellisesti “siveltimen myötä”. Aivan ihastuttava laji, huokailen yhdessä Kankimäen kanssa! Sitä samaa päiväkirjamaista, listoista ja omista ajatuksista, pikkuisen runoistakin, koostuvaa teosta edustaa myös Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin.
Kirjan keskeinen hahmo Sei Shōnagon on ollut Kankimäelle jo vuosien ajan tärkeä henkilö. Tai oikeastaan hänen suhtautumisensa Seihin on jo pakkomielteistä. Samanlaisesta pakkomielteestä kertoo myös esimerkiksi Bea Uusman Naparetki – Minun rakkaustarinani, jonka luin noin vuosi sitten ja rakastuin siihen heti. Ihmisen äärimmäisessä kiinnostuksessa jotain henkilöä tai asiaa kohtaan on jotain todella kiehtovaa. Mikä saa ihmisen lähtemään toiselle puolelle maapalloa etsimään henkilöä, joka on elänyt siellä tuhat vuotta sitten ja josta kukaan ei tiedä juuri mitään? Miksi täytyy lähteä paikan päälle, jo moneen kertaan muuttuneeseen maisemaan, eikö kotisohva riitä? Uusman ja Kankimäen kirjat luettuani lopulta ymmärrän, ettei se vain riitä. On pakko nähdä ne samat maisemat, oli niistä jäljellä kuinka vähän tahansa, tuntea sama maa jalkojensa alla, haistaa ne samat ilmassa olevat tuoksut, edes vain olla siinä, missä toinen on ehkä joskus kävellyt.
Olin jostain syystä aina kuvitellut Kankimäen kirjan sellaiseksi hömpäksi self-help-kirjaksi. Olinko joskus vain ymmärtänyt jostain väärin, kuvitellut vaaleanpunaisen kannen sisältävän automaattisesti jotain silkkaa hattaraa vai jotain muuta, mutta olin täysin väärässä. Okei, myönnetään, että onhan se vähän ruusuinen ja vaaleanpunaisten lasien läpi kirjoitettu, mutta onneksi onkin, sillä Kankimäen onnesta ja pakahtuneesta ilosta on aivan ihanaa lukea. Ei kai aina tarvitse vain valittaa? Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin on kiehtova sekoitus omakohtaista päiväkirjaa, Sei Shōnagonista ja japanilaisesta kulttuurista kertovaa tietokirjaa ja matkapäiväkirjaa. Kankimäen tyyli kirjoittaa on ihastuttava. Hän on omaääninen ja niin hauska!
Mutta sitten, Sei, kun maltan selata kirjaasi eteenpäin, hyppiä hankalien kohtien yli, törmään yhä uudelleen kappaleisiin, joihin en voi olla rakastumatta. Ne ovat listoja asioista, joista myös minä tiedän jotain, hämmästyttävän tarkkoja havaintoja ihmisluonnosta ja ihmissuhteista, maailmasta, joka on meille aivan yhteinen ja ilmeisen muuttumaton. Sinä listaat hurmaavia asioita, masentavia asioita, ärsyttäviä asioita. Elegantteja asioita, julkeita asioita, harvinaisia asioita. Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin.
Ihan oman juttunsa kirjassa on listat. Sei Shōnagonin Tyynynaluskirja tuntuu ikäänsä huomattavasti modernimmalta juuri listojen vuoksi. Ne eivät ole aivan yhdentekeviä luetteloita mieleen juolahtaneista ajatuksista (vaikka välillä Sei on listannut esimerkiksi lähialueiden vuoria – miksi?), vaan harkittuja, tarkkanäköisiä havaintoja arkielämän ihanista, ärsyttävistä ja kummallisista asioista. Myös Kankimäki rakastaa listojen laatimista, ihan mistä tahansa, joten Sein ja Kankimäen listat muodostavat kirjassa hauskan vuoropuhelun keskenään. Ja tietenkin on niin, että myös minä rakastan listoja (jos joku muuten vihaa listoja, Kankimäen kirja voi olla tuskaisaa luettavaa), joten tämä kirjoitus ei voi päättyä mihinkään muuhun kuin kahteen listaan:
Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin on:
Kirsikkapuiden kukintoja hanamin aikaan. Teeseremonioita. Pakkomielteitä. Kabuki-teatteria. Kaksitoista kimonoa päällekkäin. Jatkuvaa kurottelua ja tavoittelua. Kioton säntillistä asemakaavaa. Salaisia kapakoita. Autioita kirjastoja. Tuhannen vuoden takaisia tapoja. Japanilaisia puutarhoja ja niistä avautuvia maisemia. Pakahtumista. Huuruavaa hengitystä. Listoja.
Ihania asioita:
Meren tuoksu. Vanhat kapeat kadut. Kirja, josta pitää hyvin paljon. Kukkia olohuoneen pöydällä maljakossa. Auringonnousut ja ‑laskut. Pastellivärit. Kylmällä ja sateisella säällä käpertyminen kotona sohvalle viltin alle. Eri puolilla asuntoa kohoilevat kirjapinot. Kun joku josta välität laittaa sinulle teetä. Taide. Kirpeän syyspäivän aurinko. Naiset joita ajattelen öisin.
Kirjoita sinäkin kommentteihin lista, ihan mistä tahansa!
Muissa blogeissa: Kirja vieköön!, P. S. Rakastan kirjoja, Kirsin kirjanurkka, Opus eka, Eniten minua kiinnostaa tie, Lumiomena, Pieni kirjasto, Ihminen välissä ja Kujerruksia.
Helmet-lukuhaaste 2018: 48. Haluaisit olla kirjan päähenkilö
Mia Kankimäki: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin
Otava 2013
380 s.
