Type and press Enter.

Yuval Noah Harari: Homo deus : Huomisen lyhyt historia

Ainoa pysyvä asia histo­riassa on kuitenkin se, että kaikki muuttuu.
Joulukuu on ollut lukukuu. Ennen kuin pääsen koostamaan koko vuotta ja tekemään katsauksia tulevaan, täytyy minun saada vielä ainakin tästä joulukuun jätti­läi­sestä heränneet mietteet kirjoi­tettua ylös. Yuval Noah Hararin Homo deus : Huomisen lyhyt historia on jatkoa viime vuonna suomeksi ilmes­ty­neelle teokselle Sapiens : Ihmisen lyhyt historia. Kun Sapiens kertoi homo sapiensin kehityk­sestä nykyih­mi­seksi ja ihmis­kunnan histo­riasta, Homo deuksessa katse on tulevassa. Mihin jatkamme tästä missä olemme nyt?
Ihmis­kunta on onnis­tunut laajassa mitta­kaa­vassa pääsemään eroon nälän­hä­distä, päihit­tämään kulku­taudit ja jättämään taakseen sodat. Jos ihminen ei keksi tulevai­suu­dessa enää mitään tekemistä, hänelle tulee todella tylsää. Tällainen tilanne ei kuitenkaan ole mahdol­linen, sillä “historia ei siedä tyhjiöitä”. Jotkin muut asiat täyttävät edellisten, pääasiassa ratkot­tujen ongelmien jättämän tilan. Hararin mukaan ihmis­kunnan seuraavat päämäärät ovat toden­nä­köi­sesti kuole­mat­tomuus, onni ja jumalal­lisuus. Kun nälkä ja kulku­taudit on voitettu, pyrimme seuraa­vaksi voittamaan ikään­ty­misen ja jopa kuoleman. Ne ovat vain teknisiä esteitä, joiden ratko­misen olemme jo aloit­taneet. Kun elinta­somme on noussut korkeaksi, haluamme seuraa­vaksi olla mahdol­li­simman onnel­lisia. Ja kun ihminen on kohotettu koko maapallon merkit­tä­vim­mäksi eläimeksi, pyrimme seuraa­vaksi tekemään siitä jumalan, homo deuksen. Tämä tapahtuu ihmistä paran­te­le­malla: biotek­niikan avulla, raken­ta­malla kyborgeja tai luomalla epäor­gaa­nisia olentoja.
Hararin ja monen muun tietei­lijän mukaan kaikki organismit, olivat ne sitten orgaa­nisia tai ei-orgaa­nisia, ovat algoritmeja. Siis myös ihminen on algoritmi. Jos ihminen on algoritmi, ihmisellä ei esimer­kiksi ole vapaata tahtoa. Ihminen ei ehkä oikeasti itse tiedä, miksi hän tekee jonkin päätöksen tai vaikka ajattelee jotain tiettyä asiaa. Samat matemaat­tiset lait pätevät sekä bioke­mial­lisiin (ihminen ja muut eläimet) että sähköisiin (esimer­kiksi tieto­koneet ja muut ihmisen luomat laitteet) algorit­meihin. Näin ajatellaan datais­missa, joka on jo aloit­tanut tiensä maailman suurimman uskonnon paikan tavoit­te­lijana. Datais­ti­sessa ajatte­lussa piilee kuitenkin yksi ihmis­kuntaa uhkaava vaara: jos kaikki organismit ovat algoritmeja, teoriassa ei-orgaa­niset organismit voisivat korvata orgaa­niset organismit. Äärim­mäi­sessä tilan­teessa elämä voisi jatkossa olla enää pelkkiä datavirtoja ja ihminen nykyi­sessä muodossaan pelkkä muisto menneistä ajoista.
Tämä kaikki voi kuulostaa aika scifiltä, mutta Hararin tekstissä on pitkälti järkeä. Pitää myös ottaa huomioon, etteivät Hararin kuvaukset ihmis­kunnan tulevai­suu­desta tule tapah­tumaan huomenna, viikon päästä tai tuskin vielä meidän elinai­ka­nam­mekaan. Itse asiassa Hararin kuvai­lemia asioita ei välttä­mättä tapahdu ollenkaan, vaikka ne tuntu­vatkin päivä päivältä toden­nä­köi­sim­miltä. Ehkä ihmis­kunnan tulevaisuus on kuin suoraan nykyajan dysto­pioista, ehkä päätäm­mekin (tai algorit­mimme päättävät) tehdä toisin.
Kuten Sapien­sissa, myös Homo deuksessa Hararin teksti on hyvin miellyt­tävää lukea. Hän kertoo monimut­kai­sista asioista varsin yleis­ta­jui­sesti ja siten, että tekstiin jää helposti koukkuun. Hän käyttää myös paljon esimerkkejä, joilla havain­nol­listaa kerto­mustaan. Valitet­ta­vasti tuo havain­nol­lis­ta­minen on välillä kuin rauta­lan­gasta vääntä­mistä, vähem­mäl­läkin selit­tä­mi­sellä ymmär­täisi. Samalla kuitenkin rakastin niitä kaikkia esimerkkejä ja nippe­li­tietoa, ja olisin oikeastaan halunnut tietää lisää monista asioista ja tutki­muk­sista, vaikka ne eivät olisikaan enää oikein liittyneet Hararin sen hetkisiin point­teihin. Suurempi ongelma on kuitenkin toisto. Kirjan luvuissa käsitellyt asiat leikkaavat toisiaan, mikä on toisaalta ihan kiva, jos kirjaa ei vaikkapa ehdi lukea kovin tiiviissä tahdissa, mutta inten­sii­vi­sem­mällä lukuta­valla lukija joutuu kärsimään melko runsaasta toistosta. Kirjassa käsitellään lisäksi jonkin verran jo Sapien­sista tuttuja asioita, mutta koska ne liittyvät niin olennai­sella tavalla myös ihmisen tulevai­suuteen, se ei minua häirinnyt.
Pidän paljon Hararin tyylistä kirjoittaa populaaria kertovaa tieto­kir­jal­li­suutta ja olen useista asioista samaa mieltä hänen kanssaan – olemme siis niin sanotusti samalla aalto­pi­tuu­della. Täytyy kuitenkin sanoa, että pidin enemmän Sapien­sista, koska se on minusta johdon­mu­kai­sempi ja selkeämpi kokonaisuus, ja historia on tulevai­suutta enemmän omaa alaani, osaamistani ja kiinnos­tuk­sen­koh­teitani. Kummas­sakaan kirjassa Harari ei kuitenkaan päästä helpolla, sillä ne eivät anna ruusuista kuvaa histo­rias­tamme ja tulevai­suu­des­tamme. Välillä on kuitenkin hyvä ajatella epämiel­lyt­tä­viäkin asioita.
13. Kirja “kertoo sinusta” / Helmet-lukuhaaste 2017
––
Yuval Noah Harari: Homo deus : Huomisen lyhyt historia
(Homo Deus. A Brief History of Tomorrow, 2015)
Suom. Jaana Iso-Markku
Bazar 2017, 447 s.

Leave a Reply

Your email address will not be published.

4 comments

  1. Mun kiinnostus Hararin kirjoihin heräs, ku katoin jonku videon, jossa häntä haasta­teltiin. Hänen ajatukset tuntuu tosi mielen­kiin­to­silta. Vielä pitäis kirjat hommata käsiin ja lukea.

    1. Hänellä on varsin fiksuja ja vakuut­tavia mieli­pi­teitä histo­riasta ja tulevai­suu­desta. Ja vaikkei kaikesta olisikaan samaa mieltä, on hänen kirjojaan mukava lukea, sillä hän kirjoittaa miellyt­tä­västi ja hyvin perus­tellen. Suosit­telen ensin Sapiensia, sitten tätä :)

  2. Mulla tyssäsi Hararin Sapiens noin puoli­välin paikkeille, se jäi vähän jumiin siihen raha-jargoniin.. Olen muutaman kerran yrittänyt palata kirjan pariin, mutten ole onnis­tunut, nyt mietin että antai­sin­kohan vielä mahdol­li­suuden, niin voisin ehkä vielä tämän toisenkin osan joskus lukea. Saa nähdä miten käy! :)

    1. Tämän voisi varmaan lukea ilman Sapien­siakin, mutta historian tunte­minen varmasti syventää tätä kirjaa. Joten kannattaa vielä kokeilla :)