Type and press Enter.

Vuosi 2017: haasteet ja tavoitteet

Vuosi 2017 alkaa olla lopuillaan ja on aika katsoa, mitä ja miten kuluneena vuonna on tullut luettua. Ajattelin jakaa kaikki vuoden koosteet kolmeen eri blogi­kir­joi­tukseen, jottei yhdestä tulisi ihan luvat­toman pitkä. Huomenna on tulossa postaus vuoden lukuti­las­toista ja uuden­vuo­den­päivänä ehkä se tärkein, vuoden 2017 kirjat. Ensi vuoden puolella palaan tähän vuoteen vielä myös viimeisen vuosi­nel­jän­neksen muodossa. Ensin haluan kuitenkin tarkas­tella, miten vuodelle 2017 asettamani haasteet ja muut tavoitteet onnis­tuivat. Aion ottaa osaa haasteisiin ja asettaa itselleni tavoit­teita myös ensi vuodeksi, mutta palaan niihin ihan omassa postauk­sessaan ensi vuoden alussa.

Y L E I S T Ä

Tämä vuosi on ollut minulle yhtälailla raskaiden kuin ilois­tenkin asioiden vuosi. Raskaat asiat ovat sen verran henki­lö­koh­taisia ja toisiakin ihmisiä koskevia, etten mene tässä niihin, mutta iloisiin on lukeu­tunut muun muassa se kun valmistuin alkuke­sästä filosofian maiste­riksi. Opiskelu on ollut iso osa blogini aikaista elämää, sillä aloitin opintoni vajaa vuosi sen jälkeen kun perustin blogini. Ja opiskelin oikeastaan jo ennen sitäkin, vaikken viral­linen opiskelija ollutkaan. Minulla ei siis ole ollut ennen tätä vuotta käsitystä siitä, millainen lukija olen silloin kun minulla on kunnolla aikaa panostaa siihen. Luin melko paljon myös opintojeni aikana (ensim­mäisinä vuosina noin 40–50 kirjaa vuodessa, parina viimeisenä vuotena enemmän), mutta tietysti tentti­kirjat veivät paljon lukuaikaa etenkin opintojen ensim­mäisinä vuosina. Tänä vuonna luin yli 70 kirjaa, vaikka olen ollut kokopäi­vä­työssä keväästä asti. Viime vuonna luin suunnilleen saman verran, vaikka vielä opiskelin, mutta silloin opintoja olikin vähemmän ja ne olivat muutakin kuin luentoja ja tenttejä. Tänä vuonna elämä ja sitä myötä myös lukeminen on ollut ensim­mäistä kertaa paljon vapaampaa, kun takarai­vossa ei koko ajan tykytä deadlinet ja gradut ja kaikki sellainen, mikä vie yllät­tävän paljon keskit­ty­mis­kykyä. Saa nähdä, millainen ensi vuodesta tulee, kun opinnot eivät hallitse enää edes osaa vuotta.

Sen lisäksi, että minulla on ollut enemmän aikaa ja vapautta lukea, minusta tuntuu, että tämä vuosi oli lukemisen suhteen paras tähän mennessä. Uskoisin, että luin paljon monipuo­li­semmin, vaikka olen aina ollut melko kaikki­ruo­kainen. Lisäksi luin paljon erittäin hyviä kirjoja, ehkä enemmän kuin aiempina vuosina. Osaksi se johtuu varmaan siitä, että pyrin jättämään epäkiin­nos­tavat kirjat kesken mahdol­li­simman aikai­sessa vaiheessa ja onnis­tuinkin siinä melko hyvin. Toki hutejakin mahtui tähän vuoteen. Näistä kuitenkin lisää huomi­sissa tilas­toissa ja ylihuo­misen vuoden kirjoissa.

H A A S T E E T

Otin tänä vuonna osaa kahteen viral­liseen haasteeseen: Helmet-lukuhaas­teeseen ja Reader, why did I marry him? ‑blogin lansee­raamaan novel­li­haas­teeseen. Helmet-lukuhaaste ei ikävä kyllä ehtinyt aivan valmiiksi, sillä jäin vain kolmen kirjan päähän tavoit­teesta eli viides­tä­kym­me­nestä kirjasta. Onhan tässä toki vielä hetki aikaa, mutta koska en ole edes aloit­tanut yhtäkään kirjaa kolmesta, luen parhaillani lukupii­ri­kirjaa ja minulla on muutakin tekemistä, en tule saamaan haastetta valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Koska olen kuitenkin miettinyt valmiiksi viimeisten kohtien kirjat, aion ne lukea heti ensi vuoden alussa ja saada haasteen valmiiksi, vaikkakin sitten myöhässä.

Reader, why did I marry him? ‑blogin novel­li­haaste oli käynnissä 9.11.2016–7.5.2017 eli se päättyi viime keväänä. Minulla oli edelleen tänä vuonna tavoit­teena lukea mahdol­li­simman paljon novelleja, joten Ompun haaste tuli kuin tilauk­sesta. Luin haastetta varten yhteensä viisi novel­li­ko­koelmaa ja 84 novellia.

En ole koskaan ollut erityisen innokas erilaisiin lukuhaas­teisiin osallistuja, mutta Helmet-lukuhaaste ja novel­li­haaste olivat sopivia matalan kynnyksen haasteita. Asennekin toki ratkaisee, ja suhtauduin haasteisiin varsin rennosti. Vasta aivan loppu­vuo­desta jouduin miettimään Helmet-haasteen viimeisiin kohtiin sopivia kirjoja, mutta se ei haitannut tai tehnyt haasteesta suorit­ta­mista.

T A V O I T T E E T

Goodread­sissa asetin tavoit­teeksi lukea tänä vuonna vähintään 70 kirjaa ja ylitin sen kolmella. Asetin 70 kirjan tavoitteen heti alkuun eli en laskenut tai nostanut sitä missään vaiheessa vuotta. En kuitenkaan erityi­semmin pyrkinyt juuri tuohon määrään, vaan asetin sen tavoit­teekseni viime vuoden perus­teella.

Muita vuoden tavoit­teitani eli ei varsi­naisia haasteita oli lukea mahdol­li­simman paljon novelleja, sarja­kuvia, omasta hyllystä löytyviä kirjoja ja tieto­kir­jal­li­suutta. Onnistuin tavoit­teissani osittain hyvin, osittain huonosti.

Luin vuoden aikana yhteensä kolme­toista novel­li­ko­koelmaa. Olen määrään ihan tyyty­väinen, onhan se kuitenkin noin kokoelma kuukau­dessa. Sarja­kuvia tai sarja­ku­va­ro­maaneja luin vain seitsemän, mihin en ole tyyty­väinen. Olen jo parina vuotena ottanut tavoit­teekseni lukea enemmän sarja­kuvia siinä koskaan kuitenkaan onnis­tu­matta. Tai no, luin viime vuonna niitä viisi ja sitä edellisenä vuonna kaksi, joten edistystä on toki tapah­tunut, mutta en ole kuitenkaan tyyty­väinen määrään.

Kolmas tavoit­teeni oli lukea enemmän oman hyllyn kirjoja eli kirjoja, jotka olen ostanut itse tai saanut lahjaksi. Tähän en ole laskenut kirjoja, jotka olen saanut kustan­ta­moilta arvos­tel­ta­vaksi, vaikka ne omaan hyllyyn jäisi­vätkin. Luin vain seitsemän oman hyllyn kirjaa, mikä on ihan nauret­tavan vähän. Halusin myös lukea enemmän tieto­kir­jal­li­suutta, sillä olen lukenut sitä aiempina vuosina hyvin vähän (joinakin vuosina en ollenkaan tentti­kirjoja lukuu­not­ta­matta), mikä on johtunut pääasiassa opinnoista. Tieto­kir­jal­li­suuden (johon lasken mukaan myös esseet, muistelmat ym.) saldoksi kertyi kahdeksan. Se on ihan ok määrä, mutta jatkossa haluaisin lukea enemmänkin.

Tässä vaiheessa voin kertoa, että jatkan osaa tavoit­teistani myös ensi vuonna, mutta hieman uudella tavalla. Siitä kuitenkin lisää myöhemmin omassa postauk­sessaan.

M U U T  A S I A T

Kirjal­liseen vuoteeni mahtui myös muita kivoja asioita. Olin kesäkuussa ensim­mäistä kertaa mukana lukuma­ra­to­nilla ja se oli ihan mahtavaa. Elokuinen lukuma­raton ei taas sujunut ihan yhtä hyvin. Ehkä se tuli liian pian kesäkuisen maratonin jälkeen? Olin mukana Ylen Kirjojen Suomen 101 kirjaa ‑projek­tissa ja luin sitä varten vuoden 1992 kirjan, Daniel Katzin Saksa­laisen sikakoiran, joka oli varsin hyvä kirja ja sellainen, jota en varmaan olisi tullut muuten lukeneeksi. Ostin blogilleni oman domainin, joten osoite­ri­ville ei tarvitse enää kirjoittaa yhtä pitkäsi, sillä www.lukuisa.com riittää. Myös vanha osoite toimii edelleen. Olen edelleen tänä vuonna tehnyt katsauksia kotimaisiin ja ulkomaisiin kirjal­li­suus­pal­kin­toihin, joita löytyy tuosta oikealta asiasa­nojen pudotus­va­li­koista (“kirjal­li­suus­pal­kinnot” tai yksit­täisiä palkintoja klikkaa­malla) tai arkiston kautta selaa­malla. Ehkä voisin jossain vaiheessa tehdä niitä varten oman linkin sivupalkkiin. Perus­timme elokuussa ystäväni Jaanan kanssa Kahden naisen lukupiirin, joka on tuottanut minulle ja tietääkseni myös Jaanalle paljon iloa.

Vietin myös ensim­mäisen kokonaisen vuoteni Twitte­rissä, joka on ollut minulle mieluinen sosiaa­lisen median paikka. Valitet­ta­vasti en taida koskaan luoda blogilleni omaa Facebook-sivua, sillä sivusto on mielestäni muuttunut yhdeksi  isoksi roska­kui­luksi. Minut ja kirjani löytää kuitenkin Twitterin lisäksi Insta­gra­mista, jonka suhteen olen aktivoi­tunut enemmän tämän vuoden aikana. Juuri muun somen kuin blogini puolella olen muutamaan otteeseen kirjoit­tanut cosy reading nighteista, joihin olemme poikays­täväni kanssa ottaneet yhdessä osaa. Cosy reading night on useamman kerran vuodessa järjes­tettävä ilta, jolloin on tarkoi­tuksena keskittyä lukemiseen parin tunnin ajan. Lukemisen lisäksi on tarkoitus luoda mahdol­li­simman mukava eli cosy fiilis, mikä onnistuu esimer­kiksi hyvillä herkuilla, kyntti­löillä, takka­tu­lella (meillä ei ole takkaa, mutta lähelle pääsee esimer­kiksi Netflixin takoilla) ja mukavalla vaate­tuk­sella, kuten vaikkapa pyjamalla tai mikä ikinä on kenel­lekin mukava vaate. Lisää cosy reading nighteista löytyy Lauren and The Booksin Youtube-tililtä. Lukuma­ra­to­neil­lakin on sijansa, mutta olen tänä vuonna ollut erityisen ihastunut cosy reading nighteihin.

Vuosi 2017 on nyt paketissa haasteiden ja tavoit­teiden osalta. Vaikken ollut kaikkien haasteiden ja tavoit­teiden osalta erityisen tyyty­väinen, oli vuosi kokonai­suu­dessaan hyvä, ehkä tosiaan parempi kuin koskaan aiemmin. Tästä on hyvä jatkaa ja tehdä ensi vuodesta vielä parempi. Palaan tähän vuoteen vielä huomenna tilas­tojen ja ylihuo­menna vuoden kirjojen muodossa.

Leave a Reply

Your email address will not be published.

8 comments

  1. Olipa mukavaa lukea vuodestasi :) Onnea valmis­tu­mi­sestasi! Muistan vieläkin miten ihanalta tuntui lukea jotain ihan muuta kuin koulu­kirjoja ilman että deadlinet painoivat päälle :) Minul­lakaan ei muuten ole Faceboo­kissa blogilla omaa tiliä, mutta Instagram ja Twitter ‑tilit löytyvät vaikkakin sen kanssa olen vähän kehno… En edes muista koska olen siellä viimeksi vieraillut :D Ihanalta kuulostaa tuo cozy reading! <3

    1. Kiitos! Onneksi opinnot ovat nyt tältä erää tässä, ei enää niihin liittyviä aikatauluja ja tykytyksiä. Olo on ollut kesästä asti niin vapau­tunut! Työkin on onneksi ollut sellaista, ettei sitä ole tarvinnut tuoda kotiin.

      Jos en tykkäisi käydä Faceboo­kissa parissa eri ryhmässä ja käyttäisi Messen­geriä yhtey­den­pidon välineenä, en varmaan olisi siellä henki­lö­koh­tai­sel­lakaan tilillä enää ollenkaan. Se on muuttunut kamalan rasit­ta­vaksi paikaksi.

      Kannattaa joskus kokeilla cosy reading ‑iltaa (vaikka ihan oman aikataulun mukaan, eihän sitä tarvitse osallistua tiettynä ennalta määrättynä päivänä, mekin kerran pidimme ihan oman iltamme), sen suunnit­te­le­mi­nenkin on jo hauskaa!

  2. Aa miten mielen­kiin­toista päästä taas lukemaan muidenkin koosteita! Huh, näistä tulee ihan sellainen olo, että tekee mieli alkaa asetella itselleen kaiken­laisia haasteita ja muuta.

    Ja hei, mä luin omasta hyllystäni vain neljä. NELJÄ. Miten? :D Oon edelleen järkyt­tynyt. Onneksi tällä hetkellä oman hyllyn kirja kesken, niin voi sitten ehkä ensi vuonna pauku­tella vähän isommilla luvuilla… ehkä.

    1. Niinpä, IHANAA, olen viettänyt melkein koko päivän muiden koosteita lukemalla :D Huoma­sinkin juuri, että kirjoitit hetki sitten uuden vuoden suunni­tel­mistasi, täytyy tulla katsomaan!

      Voi ei, meillä ei sitten mennyt kovin hyvin oman hyllyn kirjojen suhteen viime vuosi. Minulla ei mennyt kyllä hyvin sitä edelli­se­näkään vuonna, joten nyt on pakko skarpata! Teen tästä varmaan jonkin­laisen haasteen / lukusuun­ni­telman itselleni, jospa se auttaisi.

  3. Kaiken keskellä olet lukenut tosi hyvin, onnit­telut myös valmis­tu­mi­sesta! Meillä on miehen kanssa myös cosy reading ‑iltoja, sillä hän on _vihdoin_ innos­tunut lukemi­sesta! Blogillani on FB-sivu, mutta koen sen olevan yhtä tyhjän kanssa. Insta­gramiin en ole vielä rantau­tunut.

    Oikein hyvää uutta vuotta sinulle ja lukue­lä­myksiä!

    1. Kiitos! Olen itsekin tyyty­väinen määrään, minulle aika sopiva, vaikka toki vähän enemmänkin vuoteen mahtuisi. Katsotaan, miten käy tänä vuonna.

      Ihanaa, että tekin olette pitäneet cosy reading ‑iltoja! Meilläkin poikays­tävän kanssa se on sellainen kahden­kes­kinen juttu, jota odotamme aina innolla. Hänkään ei muuten lue kamalasti (yleensä ennen nukku­maan­menoa pääasiassa sarja­kuvia) ja viettää aika paljon aikaa tieto­ko­neella (kuten minäkin, liikaa), joten on kiva, että cosy reading ‑iltoina tulee sitten luettua ja rauhoi­tuttua yhdessä.

      Toivot­ta­vasti näemme joskus Insta­gra­missa!

      Hyvää uutta vuotta, toivot­ta­vasti se on vähintään yhtä kirjaisa kuin edelli­nenkin!

  4. Mukava vuosi­katsaus. Cosy reading ‑ilta kuulostaa tosi kivalta, vaikka itse en ehkä jaksaisi kovin paljon panostaa cosy-osuuteen vaan asettuisin vaan lukemaan. :) Mutta “tapah­tumana” ilta vaikuttaa paljon rennom­malta kuin lukuma­ra­tonit (tai sitten en vaan osaa ottaa lukuma­ra­toneja kovin rennosti). Minunkin pitäisi tsempata tiedon suhteen, mutta jo viiteen luettuun pääse­minen per vuosi vaatii tsemp­pausta. Minkäs teet, vapaa-ajalla fiktio inspiroi ja rentouttaa. :) Oikein hyvää alkavaa vuotta sinulle!

    1. Meillä cosyn osuus on yleensä ollut jokin hyvä ruoka tai napos­tel­tavat (tee ja leivonnaiset/keksit toimii aina), kynttilät ja mukavat vaatteet. Pääasiana on kuitenkin se, että rauhoittuu vain lukemaan muuta­maksi tunniksi. Pari kertaa olen somet­tanut illan aikana, mutta se on vähän pois lukemi­sesta ja siitä cosysta tunnel­masta. Minusta cosy reading ‑illat ovat rennompia kuin lukuma­ra­tonit, koska ei ole sellaista tunnetta, että pitäisi lukea paljon tai laskea sivuja tai rapor­toida blogiin, että missä vaiheessa ja tunnel­missa on menossa. Cosy reading ‑illan aikana en koskaan laske sivuja tai aseta mitään tavoit­teita, sillä tarkoi­tuksena on vain olla mukavasti ja lukea.

      Minä varmaan otan ensi vuodek­sikin tavoit­teeksi lukea enemmän tietoa. Opinnot jättivät jälkeensä (kertovan) tieto­kir­jal­li­suuden kokoisen tyhjän tilan, akatee­mista jargonia ei kuitenkaan ole niin ikävä. Mutta tuokin on totta, että fiktio on tavallaan helpompaa lukea ja siksi rentout­ta­vampaa.

      Lukuisaa uutta vuotta!