Type and press Enter.

Deborah Levy: Uiden kotiin

Syksy alkoi kirjojen osalta vähän takkuillen. Yksikään kirja ei ollut aivan sellainen kuin toivoin, ihan niin vaikuttava, muutaman jätin jo heti alusta kesken ja lopulta palasin aina siihen samaan fanta­sia­kirjaan, josta pidän, mutta kun se on niin julmetun paksu, etten ole vieläkään saanut sitä loppuun asti. Sitten keksin kokeilla kirjaa, joka olisi mahdol­li­simman lyhyt ja ytimekäs sekä tietysti kiinnostava, sellainen, jonka ehtisin lukea päivässä tai kahdessa. Ja se auttoi, karkotti pois uhkaavan lukujumin.
Deborah Levyn Uiden kotiin kertoo kuuluisan englan­ti­lais­ru­noi­lijan perhe­lo­masta, jonka rauha järkkyy, kun eräänä päivänä huvilan uima-altaassa kelluu alaston punatuk­kainen nuori nainen. Kukaan ei ymmärrä, miksi runoi­lijan vaimo päättää kutsua naisen perheen vieraaksi. Änkyt­tä­vässä, kasveja ja kiviä kerää­vässä naisessa on jotain outoa ja pelkästään hänen läsnä­olonsa vaikuttaa ihmisiin voimak­kaasti. Ja myrsky on tulossa. Vain vaivaisen viikon aikana kaikki muuttuu, suorastaan syöksyy pois raiteiltaan.
Uiden kotiin on mesta­ril­linen pienois­ro­maani. Siinä ei oikeastaan tapahdu kovin paljoa, vaan romaania voisi luonnehtia pikem­minkin hahmo­tut­kiel­maksi. Reilun sadan sivun aikana Levy ehtii marssittaa esiin lukuisia eri henki­lö­hahmoja ja tuoda heidän persoo­nansa esiin ihan vain muuta­milla ytimek­käillä lauseilla. Uskoma­tonta, miten joku osaa kuvailla ihmisiä samalla niin tarkasti ja niukasti!
Uiden kotiin on niitä kirjoja, jotka synnyt­tävät voimak­kaita visuaa­lisia mieli­kuvia, minkä vuoksi se on myös hyvin eloku­val­linen. Näin monet sen henkilöt ja tapah­tumat hyvin selkeästi, väreineen kaikkineen, mitä tapahtuu harvoin. En yleensä kuvittele kirjojen henki­löiden ulkonäköä, paikkoja ehkä enemmän, mutta tässä oikeastaan kaikki henkilöt saivat mielessäni omat kasvon­piir­teensä ja vartalon muotonsa. Se ei sinällään tee kirjaa parem­maksi kuin muut, mutta on harvi­naisena ilmiönä yleensä varsin ilahduttava asia.
Keskeinen osa romaania on myös sen hieno­va­rai­sesti painos­ta­vam­maksi ja painos­ta­vam­maksi muuttuva tunnelma. Siinä on myös jotain unenomaista, josta ei aivan saa kiinni. Romaani sisältää paljon erilaisia symboleja ja muita merki­tyksiä, joista osa katoaa rivien väliin. En voi sanoa ymmär­täväni täydel­li­sesti, mitä romaa­nissa tapahtuu ja mistä siinä lopulta on kyse, mutta se ei haittaa. Se on hyvä näin, pienenä ja arvoi­tuk­sel­lisena.
––
Deborah Levy: Uiden kotiin
(Swimming Home, 2011)
Suom. Laura Vesanto
Fabriikki Kustannus 2016, 144 s.

Leave a Reply

Your email address will not be published.

2 comments

  1. Mahtavaa, että pidit tästä! Mun mielestä tämä oli huikea <3

    1. Joo, tosi hieno kirja! Yleensä tällainen arvoi­tuk­sel­lisuus puree minuun, tässä se oli just sellai­sessa täydel­li­sessä muodossa.