Type and press Enter.

Finlandia-palkinto 2016: voittaja

Tänään ratkesi kauno­kir­jal­li­suuden, tieto­kir­jal­li­suuden ja lasten- ja nuorten­kir­jal­li­suuden Finlandia-palkin­tojen saajat. Keskityn tässä postauk­sessa kauno­kir­jal­li­suuden Finlandian voittajaan, mutta kerron myös muiden katego­rioiden voittajat.
Kauno­kir­jal­li­suuden Finlandia-palkin­toeh­dokkaat olivat Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupun­gista, Riku Korhosen Emme enää usko pahaan, Emma Puikkosen Euroop­pa­laiset unet, Peter Sandströmin Laudatur, Tommi Kinnusen Lopotti ja Sirpa Kähkösen Tankkien kesä. Olen lukenut ehdok­kaista kaksi, Viikilän ja Kinnusen romaanit. Näistä suosikkini palkinnon saajaksi on Viikilän Akvarelleja Engelin kaupun­gista, mutta arvelen, että palkinto voisi mennä hyvin Sandströmin Lauda­tu­rille. Sen aionkin lukea seuraa­vaksi.
Tänä vuonna ensim­mäistä kerta järjes­te­tyssä yleisöää­nes­tyk­sessä äänet menivät Kimmo Ohtosen tieto­kir­jalle Karhu – Voimaeläin, Seita Vuorelan nuorten­kir­jalle Lumi ja Tommi Kinnusen romaa­nille Lopotti. Saa nähdä, menevätkö palkinnot samoille kirjoille.
Mutta nyt, kauno­kir­jal­li­suuden Finlandian vuonna 2016 saa:
Jukka Viikilä: Akvarelleja Engelin kaupun­gista
Raadin perus­telut ehdokas­a­set­te­lussa: Tämä kirja on pieni helmi. Jukka Viikilä kirjoittaa esikois­ro­maa­nissaan Helsin­gistä sen arkki­tehdin Carl Johan Engelin kautta. Tämä tuulinen kaupunki määrittää samalla raken­ta­jansa mielen maiseman. Kun jotain työnnetään syrjään, se työnnetään Helsinkiin. Viikilä maalaa suuria kuvia pienillä piirroilla, niukoista merkin­nöistä rakentuu kaupunki ja Engelin elämän­kaari. Elämäntyön inhimil­linen hinta on kova, mutta maksa­misen arvoinen.
Jes, ihanaa, että suosikkini voitti! Viikilä on aikai­semmin julkaissut kaksi runokirjaa ja Akvarelleja Engelin kaupun­gista on hänen ensim­mäinen romaa­ninsa. Voitto­pu­heessaan Viikilä kertoi runoilla olevan aika suppea lukija­kunta Suomessa, ja koska romaani on oikeastaan ainoa myyvä kirjal­li­suu­denlaji, päätti hän salakul­jettaa lyriikkaa romaanin muodossa suurem­malle yleisölle. Siinä Viikilä onnistui hyvin. Akvarelleja Engelin kaupun­gista on melan­ko­li­sesta tunnel­mastaan huoli­matta hyvin kaunis lyyrinen kokonaisuus.
Tieto­kir­jal­li­suuden Finlandian voitti Mari Mannisen Yhden lapsen kansa – Kiinan salavauvat, pikku­kei­sarit ja hylätyt tyttäret. Lasten- ja nuorten­kir­jal­li­suuden Finlandian voitti Juuli Niemen Et kävele yksin.
Oletteko lukeneet voittajien teoksia? Menikö kauno­kir­jal­li­suuden Finlandia oikeaan osoit­teeseen?

Leave a Reply

Your email address will not be published.

14 comments

  1. Viikilän teos oli suosikkini, muut eivät vaan jotenkin iskeneet. Eli kyllä meni aivan oikeaan osoit­teeseen palkinto!

    1. Minä pidin kovasti myös Lopotista, mutta Viikilän kirja on omape­räi­sempi, joten olen myös todella iloinen sen voitosta :)

  2. Viikilä oli suosikkini, se on ihana <3

    1. Oi, niinpä! Ihanaa, kun oma suosikki voittaa :D

  3. Hieno kirja palkittiin, ja hyviä olivat varmasti muutkin ehdokkaat! Tässä vaiheessa vuotta on jotenkin juhlal­linen olo suoma­laisen kirjal­li­suuden puolesta.

    1. Luulen myös, ettei Viikilän voitto ollut ollenkaan itses­tään­selvä, sillä muut ehdokkaat ovat varmasti myös oikein hyviä kirjoja. Lopotti ainakin. Seuraa­vaksi luen Sandströmin Lauda­turin, joten tiedän siitäkin sitten paremmin.

      Onneksi juhlavuus jatkuu vielä ensi kuussa, kun Runebergin ehdokkaat paljas­tetaan. Odotan sitäkin innolla!

  4. Lukematta on vielä kaikki Finlandia-ehdokkaat, höh. Tommi on lukenut Korhosen kirjan, mutta mä ajattelin nyt pari edes lukea. Kyllä Viikilä voitollaan on aika vahvoilla valinnan suhteen.
    Tiia

    1. Minäkään en osaa sanoa koko porukasta paljoa mitään, kun olen lukenut niistä vain kaksi, mutta uskoisin kuitenkin kaikkien olevan oikein hyviä kirjoja. Seuraa­vaksi Sandströmin Lauda­turin kimppuun.

      Voittajaan kannattaa kyllä tutustua. Ehkei se tule olemaan tämän vuoden paras kotimainen, jonka olet lukenut, mutta ainakin se on ainut­laa­tuinen.

  5. Kirjoit­telin juuri blogiini hieman kriit­tisen katsauksen koko Finlandia-kisaa ja myös voittajaan heh. Minä olen lukenut ehdok­kaista kolme ja jos olisin saanut niistä valita, olisi voiton vienyt varmaan Puikkonen. Viikilän teos on hieno ja kuten siitä blogiini kirjoit­telin, sen ansiot tunnistan ja tunnustan. Se ei vain ollut minun kirjani. Mari Mannisen kirjan olen lukenut ja sitä suosit­telen ehdot­to­masti!

    1. Aina on hyvä suhtautua kriit­ti­sesti asioihin ja kirjal­li­suus­pal­kin­nois­sakin on omat epäkoh­tansa, jotka on hyvä tiedostaa.

      Täytyy jossain välissä lukea vielä Puikkosen ja Mannisen kirjat, mikseipä myös Niemen lanu-voittaja!

  6. Kehtaa­kohan tässä huudel­lakaan, että itsehän tosiaan jätin tuon Viikilän kirjan keväällä kesken, koska en vain saanut kiinni sen tunnel­masta ja ideasta. Hienoa kuitenkin, että Lybeck palkitsi kirjoista sen, jonka oikeasti arvotti korkeim­malle. Viikilän voittopuhe oli asiaa monin tavoin, oli hienoa olla paikan päällä. Niemen ja Mannisen kirjat aion jossain vaiheessa lukea.

    1. Onpa harmi, mutta ymmärrän hyvin, ettei Viikilän teos todel­lakaan osu ihan jokaisen makuhermoon. Minul­lakin lukemis­hetki vaikutti todella paljon siihen, miten sen koin. Tällä hetkellä, stres­saan­tu­neena vähän kaikesta, en tiedä olisinko tarpeeksi keskit­ty­mis­ky­kyinen.

      Lybeck vaikutti olevan todella innoissaan tehtä­västään (ja vaikuttaa muutenkin olevan kova kirjal­li­suusin­toilija) ja uskon myös, että hän todella valitsi voitta­jaksi sen, jota arvosti eniten.

  7. Viikilän romaani odottelee hyllyssä lukemista ja se on ainut ehdok­kaista, johon huomioni kiinnittyi jo ennen Finlandiaa, joten kai se oikeaan osoit­teeseen sitten meni :) En ole lukenut kenel­täkään ehdok­kaalta mitään, mutta Viikilä ja Tommi Kinnusen molemmat kirjat ovat kyllä listalla. Lisäksi tieto­kir­jal­li­suus­ka­te­go­riassa kilpaillut Heikki Aitto­kosken Kuole­man­tanssi kiinnostaa !

    1. Viikilä erottui hyvin joukosta tässä porukassa (vaikkei olisi kaikkia ehdok­kaita lukenutkaan) :) Toivot­ta­vasti pidät!

      Hei joo, tuo Kuole­man­tanssi vaikuttaa tosi kiinnos­ta­valta. Täytyy minunkin lukea se jossain vaiheessa, kun nyt nuo tieto­kirjat niin himot­tavat.