Type and press Enter.

Elena Ferrante: Those Who Leave And Those Who Stay


En malttanut olla pitkään poissa Elena Ferranten napoli­lais­sarjan parista, vaan suorastaan janosin lisää. Onneksi, sillä kolmas osa Those Who Leave And Those Who Stay on tähän mennessä paras sarjan kirjoista. Ensim­mäi­sestä osasta My Brilliant Friend kirjoitin maalis­kuussa, toisesta The Story of a New Name kesäkuussa.
Kolman­nessa osassa Elena ja Lila varttuvat kaksi­kymp­pi­sistä kolmi­kymp­pi­siksi. Elämän­vaihe, johon sisältyy paljon muutoksia, kuten myös Elenan ja Lilan elämässä. Elena on menestyvä kirjailija, naimi­sissa profes­sorin kanssa, perus­ta­massa perhettä, Lila taas jumissa makka­ra­teh­taalla, lapsensa ja Enzon kanssa ankeassa pienessä asunnossa. Mutta ympärillä kuohuu, kommu­nistit ja fasistit ottavat yhteen, opiske­lijat osoit­tavat mieltään, feminismi tekee tuloaan. Lila asettaa itsensä vaaraan työläisten oikeuksien puolus­ta­mi­seksi, Elena tarttuu kynään, koska haluaa olla jollakin tavalla mukana siinä mitä Lila tekee.
Tässä vaiheessa Elena ja Lila eivät ole kovin paljon tekemi­sissä toistensa kanssa lukuu­not­ta­matta yhtä tiettyä vaihetta. Elena on tietoi­sesti halunnut irrot­tautua kotiseu­dustaan ja naimisiin mentyään muuttaa Firenzeen. Hän haluaa lähteä, unohtaa mistä on kotoisin, mutta Lila on ja pysyy. Mutta Lilan vuoksi Elena ei lopulta voi unohtaa, Lila vetää häntä puoleensa yhtä kovalla voimalla kuin ennenkin. Naisten välinen ystävyys on mutki­kasta, mutta niin on myös molempien henki­lö­koh­tainen elämäkin. Millaisia päätöksiä he tekevät, mihin ne heidät vielä johtavat? En osaa kuvitel­lakaan, mitä sarjan päätösosa tuo tullessaan.
Those Who Leave And Those Who Stay on kerron­nal­li­sesti edelleen yhtä timanttia kuin aiemmatkin osat, kuinkas muutenkaan. Kerronta on raa’an rehel­listä ja tarkkaa, henkilöt ja heidän ajatuk­sensa ja tunteensa niin todel­lisia. Tämä on ehdot­to­masti yksi niistä tekijöistä, jonka vuoksi olen koukut­tunut tähän sarjaan. En muista milloin viimeksi olisin kohdannut niin hämmäs­tyt­tävän totuu­den­mu­kaisia ja paljaita henki­lö­hahmoja. Lisäksi nuo hahmot vielä kehit­tyvät. Toinen koukut­ta­vuus­tekijä on Ferranten taito luoda mielen­kiin­toinen tarina. Erityis­laa­tuinen ystävyys yhdis­tettynä lähihis­to­rial­liseen italia­laiseen miljööseen on herkul­lista luettavaa. Etenkin tässä kolman­nessa osassa 1970-luvun Italian poliit­tinen ilmapiiri luo mielen­kiin­toisen taustan Elenan ja Lilan ystävyy­delle. Kun jo My Brilliant Friendin kohdalla kirjoitin, että se on ehdot­toman feminis­tinen romaani, voisi tästä kolman­nessa kirjasta sanoa, että se on sitä vielä enemmän, kun ajat muuttuvat feminis­mille otolli­sem­miksi.
Those Who Leave And Those Who Stay jätti minut sellaisen jänni­tyksen valtaan, että en tiedä mitä siitä enää sanoisin. Odotan kovasti kvartetin viimeisen osan lukemista, jotta pystyn muodos­tamaan kokonais­kuvan koko tarinasta. Tällä hetkellä se on vielä kesken ja keske­ne­räi­sestä on vaikea sanoa mitään lopul­lista. Olen kuitenkin haltioissani siitä, miten tarina on tähän mennessä raken­tunut ja miten se on jaksanut pitää otteessaan. Tämän kolmannen osan paris­sakaan en tuntenut itseäni missään vaiheessa kylläs­ty­neeksi. Jään odottamaan viimeistä osaa suorastaan tärisevin käsin.
––
Elena Ferrante: Those Who Leave And Those Who Stay
(Storia di chi fugge e di chi resta, 2013)
Kääntänyt Ann Goldstein
Europa Editions 2014, 418 s.

Leave a Reply

Your email address will not be published.

4 comments

  1. Hauskasti olet aina yhden Ferranten edellä. Luin tosiaan sen kakkososan ja seuraavan postaukseni käsit­telee sitä. En nyt lukenut kuin hieman silmäillen tekstiäsi, kun en halua etukäteen tietää, miten jatkossa seuraa. On se Ferrante vaan kova (sanon nyt kakkososan luettuani)

    1. Olen niin koukkuun­tunut, että voisin vetäistä vikan osan vaikka heti! Mutta tyydyn odotte­lemaan sitä kirjas­tosta, jospa se maistuisi sitten sitäkin makeam­malta.

      Kun hullaannuit kakkos­osasta (kävin lukemassa tekstisi ja tulen pian kommen­toimaan), hullaannut varmasti tästäkin, koska jos tässä Ferrante ei ole kova, hän ei ole sitä missään!

  2. Ei riitä sanat kuvaamaan tätä! 1. osasta en pitänyt yhtään, 2. osan kanssa lämpenin ja nyt suorastaan kuumenin :) Mitä tunteita mahtaakaan 4. tuoda tullessaan?!! — en halua lukea ennakkoon bloggaustasi siitä…

    1. Sinun matkasi Ferranten kanssa on mennyt kyllä ihastut­ta­vasti! Hyvä, ettet luovut­tanut ensim­mäisen osan jälkeen. Jään jännit­tämään, mitä pidät sarjan päätök­sestä.