Type and press Enter.

Aikuisten väritys­kirjat: Mindfulness ja Eläinten valta­kunta

Lempi­puu­haani lapsena oli väritys­kir­jojen värit­tä­minen. Omistin niitä kymmeniä ja väritin niitä niin kotona, serkkuni luona (joka myös rakasti väritys­kirjoja) kuin kesälo­ma­mat­koil­lakin, satoi tai paistoi.
 
Nelisen vuotta sitten ostin itselleni Nina Chakra­batin My Wonderful World of Fashion -kirjan, jossa yhdis­tyvät sekä piirtä­minen, värit­tä­minen että DIY-asiat. Valitet­ta­vasti en osaa piirtää, en ainakaan ilman malli­kuvaa, enkä ole muutenkaan askar­te­li­ja­tyyppiä, ja tuo kirja jäi lähes tyystin käyttä­mättä, sillä värit­tä­mistä siinä on loppujen lopuksi melko vähän. Lisäksi olin ostanut todella kehnot puuvä­ri­kynät. Harmitti.
 
Mutta onneksi keväällä alkoi villitys aikuisten väritys­kir­joista: pääsin vihdoinkin värit­tämään kunnolla taas lapsuuteni jälkeen! Tuli aika kotoisa olo. Ja tällä kertaa ostin paremmat värikynät.
 
Ensim­mäisenä kokeilin suoma­laista, taiteilija Kirke Muhosen piirtämää Mindfulness-väritys­kirjaa. Kirjan esipuheen on kirjoit­tanut mindfulness-ohjaaja, johdon ja työyh­tei­söjen valmentaja Antti-Juhani Wihuri, joka kertoo värit­tä­misen olevan sopivan hidasta ja rentout­tavaa toimintaa, joka vähentää stressiä ja lisää elämä­niloa sekä keskit­ty­mis­kykyä. Värit­tä­minen myös ylläpitää vireyttä ja tarkkaa­vai­suutta. Huomasin itsekin olevani rentou­tu­neempi ja keskit­ty­neempi jo värit­täessäni kirjan ensim­mäistä kuvaa.

Mindfulness-väritys­kir­jassa on noin 70 sivua väritet­tävää. Jokainen kuva on omalla sivullaan, joten ne on helppo värittää. Koko aukeaman kokoisten kuvien kanssa on nimittäin se ongelma, että värit­tä­minen voi olla vaikeaa keski­kohdan taitoksen kohdalla. Muhosen piirtämät kuvat ovat kauniin yksityis­koh­taisia ja aiheiltaan hyvin erilaisia. Väritet­tävänä on muun muassa eläimiä, esineitä, kuten kuppeja tai kenkiä, ihmis­hahmoja sekä abstrak­timpia aiheita. Muhosen piirto­jälki on paksumpaa ja väritet­tävät alat keski­määrin laajempia (ks. alla oleva kuva) kuin Eläinten valta­kun­nassa, josta lisää seuraa­vaksi.

Kuvittaja Millie Marottan Eläinten valta­kunta. Väritys­kir­ja­seik­kailu oli seuraava kokeiluni. Jos minulla lapsena oli kymmeniä väritys­kirjoja, ei sitä nytkään voi millään pärjätä vain yhdellä. Kaksi (tai useampi) vähän erilai­sempaa väritys­kirjaa tuovat myös vaihtelua värit­tä­miseen. Eläinten valta­kunta lupaa myös rentouttaa, rauhoittaa ja lievittää stressiä, tuoda siis värit­tä­jälleen mindfulness-mielen­tilan.
 
Eläinten valta­kunta poikkeaa siinä mielessä Mindfulness-väritys­kir­jasta, että joitakin sen kuvia voi myös itse täydentää piirtä­mällä. Se ei kuitenkaan ole millään tavalla pakol­lista, sillä hieman keske­ne­räi­siksi jätetyt kuvat voi vain värittää, kuten itse aion tehdä piirtä­jän­lah­jojeni puuttuessa. Eläinten valta­kunnan teemana ovat tietysti kaiken­laiset ja -kokoiset eläimet. Väritet­täviä kuvia on niin erilai­sista linnuista merene­läviin ja metsien nisäk­käisiin asti.

 

Marottan piirto­jälki on hyvin yksityis­koh­taista ja ihana koris­teel­lista, ja sanoisin kuvien värit­tä­miseen menevän rutkasti enemmän aikaa kuin Muhosen kuviin. Olen värit­tänyt, poikays­täväni kanssa yhdessä ja erikseen (värit­tä­minen voi olla myös sosiaa­lista puuhaa), yllä olevaa muste­kalaa pienissä pätkissä jo usemman päivän ajan eikä se ole vielä lähel­lekään valmis. Marottan kuvat ovat todel­lakin siis hyvin yksityis­koh­taisia ja värikyniä saa olla jatku­vasti teroit­ta­massa terävim­miksi, jotta terä sopii kuvien pieniin väleihin. Väritet­tävää kirjassa on noin 90 sivun verran. Osa kuvista on koko aukeaman kokoisia, mikä on värit­tä­misen kannalta vähän huono asia kuten jo aiemmin mainitsin.

  

Väritys­kirjat ovat oiva keino rentou­tu­miseen etenkin kiireen ja stressin keskellä. Vaikka itse vielä lomailen ja arki on vielä mukavan rentoa, huomaan rauhoit­tuvani hyvin väritys­kir­jojen äärellä päivän menojen jälkeen. Värit­tä­minen on erityisen mukavaa puuhaa sadepäivinä ja sellaisiin hetkiin, kun tuskailee, ettei ole oikein mitään tekemistä. Minä ainakin olen saanut näiden kanssa kulumaan jo monta mukavaa tuntia. Aikuisten makuun sopivat kauniin yksityis­koh­taiset kuvat ovat myös tarpeeksi haastavia, mutta kuitenkin helposti lähes­tyt­täviä – kuka vain osaa värittää. Mutta varoitus: värit­tä­miseen voi jäädä koukkuun ja siitä saa herkästi kätensä kipeäksi!
 
Suosit­telen hankkimaan väritys­kirjan kaveriksi hyvät puuvä­ri­kynät. Itse ostin Stabilon GREENcolors-puuvärit, joista väri tarttuu hyvin paperiin ja värien kirjo on sopivan laaja. Laaduk­kaam­piakin ja katta­vam­piakin värikyniä varmasti löytyy jos haluaa panostaa. Kuitu­kär­ki­kynien ja tussien kanssa värit­tä­minen toki myös onnistuu, mutta minusta puuvä­ri­kynien pehmeämpi jälki näyttää kauniim­malta. Puuvä­reillä on myös helpompi tehdä joko tummempaa tai vaaleampaa jälkeä, jolloin värien kirjo on suurempi kuin värikynien määrä. Osaava tietysti värittää vaikka vesivärein! Sellai­nenkin vinkki tuli myös mieleen, että kannattaa pitää tyhjää paperia väritet­tävän kuvan alla, jottei se sotke seuraa­valla aukea­malla olevia kuvia. Kuvan ääriviivat tai värikynän väri saattavat helposti painua toiselle puolelle sivua vaikka puuvärejä käyttäi­sikin.
 

Oletteko te hurah­taneet aikuisten väritys­kir­joihin? Minä mietin jo kolmannen hankki­mista.
 

––
 
Kirke Muhonen: Mindfulness-väritys­kirja
Basam Books 2015
 
Millie Marotta: Eläinten valta­kunta. Väritys­kir­ja­seik­kailu
Schildts & Söder­ströms 2015

Leave a Reply

Your email address will not be published.

14 comments

  1. Kyllä, hurahdin värit­tä­miseen! Lerta kaikkiaan ihana tapa pitää yllä luovuutta, vaikka ei osaisikaan piirtää (minä en osaa). Rauhoit­tavaa puuhaa, mutta ongelmana tosiaan on, että välillä värit­tä­mi­sestä ei raaskisi luopua laisinkaan 😃

    1. Välillä on ihan harmit­tanut, kun ei osaa piirtää tai tehdä käsillään muutenkaan mitään luovaa, mutta värit­tä­minen paikkaa tuota vajetta hyvin :) Ja koukkuunhan tähän jää, se on varma!

  2. Värit­tä­minen on aina ollut minunkin lempi­puuhaa, ihan pienestä asti. Omistan vieläkin prinses­sa­vä­ri­tys­kirjoja, mutta kyllä nämä aikuis­ten­vä­ri­tys­kirjat ovat ehkä hieman enemmän makuuni kaikkine yksityis­koh­tineen. Tuo Mindfulness voisikin olla minun mieleeni, tosi kivan näköinen.

    1. Hih, hauskaa, että omistat vieläkin lasten väritys­kirjoja :) Niitäkin voi olla toki hauska värittää, mutta luulisin näiden aikuisten väritys­kir­jojen tuovan vähän enemmän haastetta ja olevan aiheiltaan mielen­kiin­toi­sempia.

      Mindfulness-väritys­kir­jassa onkin monipuo­li­semmin väritet­täviä kuvia, jos ei halua kaikkien olevan samaa teemaa!

  3. Kyllä on tarkoitus hankkia ja netistä olen joitain kuvia tulos­tanut :)

    1. Luin joskus jostain muual­takin, että joku oli ennen näiden väritys­kir­jojen tuloa tulos­tellut netistä kuvia ja värit­tänyt niitä. Yksi ratkaisu sekin :) Värit­tä­minen on kyllä mukavaa ajanvie­tettä, joten suosit­telen!

  4. Oi mitä ihania. Minä tykkään värittää ja jopa koulu­ka­verit huoma­sivat sen kun sain 20-vuotis synty­mä­päi­vä­lah­jaksi heiltä väritys­kirjan ja uudet kynät. Siis ihan tunneilla piirrän ja väritän samalla kun kuuntelen, opin sillä tavalla parhaiten. Nyt olen väritellyt lasten kanssa heidän väritys­kir­jojaan ja esikoinen kiukkuaa kun kuulemma väritän kaikki. Mulle siis pakko hankkia nämä omaksi. :D

    1. Haha, no sitten ehdot­to­masti kannattaa hankkia, että äidil­läkin on omat väritys­kir­jansa! :D

      Tuo oppitun­neilla samaan aikaan kuunte­le­minen ja värit­tä­minen voisi toimia monella muullakin, kun sitä on paljon keskit­ty­neem­mässä mielen­ti­lassa värit­täessään. Jos ei opettajat vain katso pahalla silmällä :)

  5. Nämä ovat ihania! Tosin itse mielummin piirrän kuin väritän. Varsinkin pientä näper­rystä on ihana piirrellä :)

    1. Voi, olen aina halunnut osata piirtää hyvin (tai vaihtoeh­toi­sesti laulaa, hyvin)! Mutta muiden piirus­tus­taitoja on ilo katsella, kuten esimer­kiksi näissä väritys­kir­joissa :)

  6. Haha, olen miettinyt koko kesän oman väritys­kirjani ostamista. :-D Olen kuitenkin ollut tarkka, millaisen ostaisin, ja juuri tuo Eläinten valta­kunta taisi olla se, joka eniten miellytti silmää. Mahtavaa, että annoit väriky­nä­vinkkejä, sillä minun on hommattava myös ne. Itsekin olen pitänyt värit­tä­mi­sestä ja ylipäänsä piirtä­mi­sestä pienestä pitäen.

    1. Tarkka kannattaa ollakin, että löytää mielei­sensä, jotta kirjaa on sitten kiva väritellä :) Eläinten valta­kunta on ihana. Ja väriky­nistä tosiaan Stabilon puuvärit ovat oman kokemukseni mukaan hyvät ja sopivan hintaiset. Olisi kiva testata myös kalliimpia kyniä ja katsoa miten paljon paremmat ne ovat verrattuna Stabiloon, mutta katsoo nyt milloin viitsii sijoittaa.

  7. Hihii, mun tekis niin mieli ja tuota Eläinten vallan­ku­mousta olen katsellut, mutta saas nähdä. Ehkä koulustressin keskelle se voisi sopia!

    1. Ei, älä osta Eläinten vallan­ku­mousta kuitenkaan, sitä voi olla vaikeampi väritellä! ;D

      Eläinaiheet ovat tosi kivoja väritet­täviä, joten en ihmettele, että moni tuttu­nikin on päätynyt ostamaan juuri tuon väritys­kirjan. Ja nämä sopivat täydel­li­sesti koulustressiin. Vaikka olisi vähän kiirettä, niin aina ehtii kuitenkin vaikka kymme­neksi minuu­tiksi rauhoittua värit­tä­misen pariin. Ei näitä muutenkaan montaa tuntia kerralla jaksa värittää, kun käsi jo kramppaa. Minul­lakin tulee varmasti käyttöä gradun ahdis­taessa :D