Type and press Enter.

Kirja­vuosi 2014

On taas se ihana aika vuodesta, kun voi vähän perehtyä siihen, mitä kuluneen vuoden aikana oikein tuli luettua ja valita vuoden parhaimmat kirjat. Parhaimpien kirjojen valit­se­minen on aina jotenkin tosi jännit­tävää, mutta myös hirveän haastavaa. Viime vuonna tarkas­telin vuoden luettuja kirjoja excel-käppy­röiden avulla, mutta tänä vuonna säästän hermojani (excel on ehkä maailman rasit­tavin ohjelma) ja mennään enemmän suusa­nal­li­sesti, mutta tilas­tol­li­sesti kuitenkin.
Luin vuoden 2014 aikana yhteensä 54 kirjaa. Se on neljä kirjaa enemmän kuin viime vuonna. Blogiini kirjoitin 45 kirjasta, loput yhdeksän olivat tentti­kirjoja.
Kauno­kir­jal­li­suuden osuus luetuista kirjoista oli suurin, kuten taval­li­sesti. Tieto­kirjoja luin kymmenen (kaikki tentti­kirjoja, voi ei) ja sarja­kuvia viisi, mikä on hieno parannus viime vuoden yhteen sarja­kuvaan, joten kauno­kir­jal­li­suuden osuus oli 39. Tästä eteenpäin tarkas­telen eri osuuksia vain kauno­kir­jal­li­suuden ja sarja­kuvien osalta.
Kirjai­lijan sukupuolta on mielen­kiin­toista tarkas­tella, vaikkei sukupuo­lella ole kirjaa valitessani väliä. Luin 27 naisen kirjoit­tamaa ja 17 miehen kirjoit­tamaa kirjaa. Suhteel­lisen suuri ero tällä kirja­mää­rällä, enemmän kuin viime vuonna. 
Luin enemmän ulkomaista kuin kotimaista kirjal­li­suutta. Sen osuus 44 kirjasta oli peräti 31. Kotimaisten kirjojen osuus jäi siis vain 13 kappa­leeseen. Tämä oli kuitenkin aika ennalta-arvat­tavaa.
Viime vuonna neljäsosa lukemistani kirjoista oli englan­nin­kie­lisiä. Tänä vuonna luin seitsemän englan­nin­kie­listä kirjaa, joten osuus on vähemmän kuin viime vuonna. 
Suurin osa lukemistani kirjoista on 2000-luvulta. Ihan tämän vuoden uutuuksia (lasken uutuuk­siksi myös kirjat, jotka on ensim­mäisen kerran suomen­nettu tänä vuonna) luin 19 kappa­letta. Vanhempia, mutta silti 2000-luvulla kirjoi­tettuja kirjoja luin 16 kappa­letta ja vielä sitä vanhempia 9. Vanhin lukemani ja ainoa 1800-luvulla kirjoi­tettu kirja oli Charles Dickensin Joulu­laulu. Vuosi oli siis aika uutuus­pai­not­teinen.
Mikä kirjojen alkuperä sitten oli? Tätäkin on aina mukava näin tilas­to­mie­lessä tarkas­tella. Kirjas­tosta lainattuja kirjoja luin 14, yllät­tävän vähän! Omaksi ostettuja tai lahjaksi saatuja kirjoja luin 13 kappa­letta. Pyytä­mättä saatuja tai pyydettyjä arvos­te­lu­kap­pa­leita luin 17. Viime vuonna kirjas­tosta lainaa­mieni kirjojen osuus oli melkein puolet ja alle viidesosa luetuista oli omia ostoksia tai lahjoja, joten tähän on tullut muutos, kun nyt kaikkien kolmen eri alkuperän osuus oli aikalailla tasoissa. Arvos­te­lu­kap­pa­leiden lukeminen heijas­tuukin selvästi uutuuksien suurem­massa osuudessa.
––
Tilas­to­kat­sauksen jälkeen on kiva tarkas­tella vuonna 2014 luettuja kirjoja vielä vähän perus­teel­li­semmin erilaisten kirjal­listen kysymysten muodossa. 
Kirja, johon kuvit­telit rakas­tuvasi, mutta et sitten rakas­tu­nutkaan?
Eleanor Cattonin The Luminaries oli kirja, josta pidin paljon, mutta johon kuvit­telin rakas­tuvani. Syynä liian kertaava loppu, tiettyjen henki­lö­hah­mojen katoa­minen tarinan loppu­puo­lella sekä runsaus. 
Yllät­tävin kirja?
Sofi Oksasen Kun kyyhkyset katosivat. Olin kuullut monelta suunnalta, että kirja on aika vaikea ja joidenkin mielestä todella tylsä, etenkin verrattuna Puhdis­tukseen. Olen kuitenkin eri mieltä ja yllätyin siitä, miten mukaan­sa­tem­paava ja taita­vasti raken­nettu Oksasen kirja on.
Uusi kirjai­li­ja­suo­sikki?
Tommi Kinnunen. En malta odottaa hänen seuraavaa kirjaansa. 
Hyvä kirja mukavuusa­lueesi ulkopuo­lelta?
Patrick deWittin Sistersin veljekset. En todel­lakaan ole länkkärien ystävä, mutta deWittin kirja oli aivan loistava!
Ärsyt­tävin kirja?
Erik Axl Sundin Varis­tyttö oli hyvä, mutta sen henki­lö­hahmot saivat minut välillä ihan raivon partaalle! 
Kirja, jonka lukisit uudestaan?
Luen harvoin kirjoja uudestaan, siis ainakaan kovin pian, mutta jos täytyisi, lukisin uudestaan Susan Fletc­herin Tumman­ho­peisen meren. Se voisi lohduttaa surun keskellä. 
Lempi­kansi?
John Williams: Stoner
Paras henki­lö­hahmo?
Kim Leinen Ikuisuus­vuonon profeet­tojen Morten Falck. Ei mikään miellyttävä hahmo, mutta varsin realis­tinen ja moniu­lot­teinen.
Kaunein kirja?
Anna-Kaari Hakka­raisen Purkaus on jäänyt mieleeni kauniin kuulaan ja unenomaisen kerron­tansa vuoksi. 
Eniten ajatuksia herät­tänein kirja?
Tove Janssonin Muumi­pappa ja meri. Kuten muumi­kirjat aina, Muumi­pappa ja merikin herätti kevyellä filoso­fi­suu­dellaan paljon ajatuksia mielessäni. 
Kirja, jonka luit vasta vuonna 2014, vaikka se olisi ollut syytä lukea jo aikai­semmin?
Charles Dickensin Joulu­laulu on ollut lukulis­tallani jo monta joulua ja vihdoin tänä vuonna sain sen luettua, vieläpä oikeaan ajankohtaan.
Lyhyin ja pisin lukemasi kirja?
Lyhyin oli Charles Dickensin Joulu­laulu (115 sivua) ja pisin Joyce Carol Oatesin Blondi (943 sivua).
Vuoden paras esikoinen?
Tommi Kinnusen Neljän­tien­risteys. Niin vahva esikois­kirja.
Hauskin kirja?
J. K. Rowlingin Harry Potter -sarjan neljä ensim­mäistä osaa, tietysti. 
Kirja, joka sai sinut (melkein) itkemään?
Susan Fletc­herin Tumman­ho­peinen meri sai silmän­nurkat kostumaan.
Suurin pettymys?
Kate Mortonin Hylätyltä puutar­halta odotin paljon, mutta sainkin ällis­tyt­tävän keskin­ker­taisen kirjan. Harmittaa vieläkin! 
Huonoin kirja?
Tämä kysee­na­lainen kunnia taitaa tänä vuonna mennä Michael Enden Tarinalle vailla loppua. Oli erikoista, että jaksoin lukea sen lopulta loppuun asti. 
Kirja, jota suosit­telet kaikille?
Suosit­telen toki kaikkia alla olevalle top 10 -listalleni pääty­neitä kirjoja, mutta jos vain yksi pitäisi valita, suosit­te­lisin ehdot­to­masti Maria Turtscha­ni­noffin Maresia. Vaikka kyseessä on enemmän tytöille kohden­nettu nuorten­kirja, näkisin sen sopivan monelle ikään tai sukupuoleen katso­matta.
––
Ja nyt, se kaikista jännit­tävin osuus! Yritin parhaani mukaan laittaa kirjat ihan todel­liseen järjes­tykseen, mutta helppoa se ei ollut ja mieleni on varmaan eri jo heti huomenna.
1. Joyce Carol Oates: Blondi
2. Tommi Kinnunen: Neljän­tien­risteys
5. Maria Turtscha­ninoff: Maresi. Punaisen luostarin kroni­koita
6. Donna Tartt: The Goldfinch
7. Sofi Oksanen: Kun kyyhkyset katosivat
8. Susan Fletcher: Tumman­ho­peinen meri
9. Kate Atkinson: Elämä elämältä
10. John Boyne: Kuudes mies
En tiedä, onko listassa mitään kovin yllät­tävää. Suurin osa oli itses­tään­selviä valintoja vuoden parhaim­miksi kirjoiksi, vain järjes­tyksen kanssa oli pohdit­tavaa. Monta muuta todella hyvää kirjaa jäi kuitenkin ulkopuo­lelle. Luitteko samoja kirjoja tänä vuonna ja ovatko ne suosik­kienne joukossa?
––
Mitä tuleva vuosi tuo tullessaan? Blogin osalta suunnit­teilla ei ainakaan ole mitään uutta, vaan jatkan samaan hyväksi todettuun rentoon tapaan kuin tähänkin asti. Katseeni on kuitenkin suuntau­tunut jo ensi kevään kirjoihin, joiden joukossa on ainakin muutama ihan must-read-tapaus, kuten Aki Ollikaisen seuraava romaani Musta satu ja käännös­kir­joista kiinnos­tavin Emma Hooperin Etta ja Otto ja Russell ja James. 
Omassa hyllyssä majai­le­vista kirjoista olen suunni­tellut lukevani ainakin Jojo Moyesin Me Before Youn (ilmestyy ensi kuussa suomeksi nimellä Kerro minulle jotain hyvää), Ulla-Lena Lundbergin Jään, Karl Ove Knausgårdin Taisteluni-sarjan ensim­mäisen kirjan, Joyce Carol Oatesin Sisareni, rakkaani ja George R. R. Martinin A Game of Thronesin. Myös Väinö Linnan Täällä Pohjan­tähden alla -trilogia on tuijo­tellut minua syyttä­västi kirja­hyl­lystä jo pitkän aikaa, mutta en uskalla luvata lukevani sitä vielä ensi vuonna. Toivot­ta­vasti kuitenkin innostun. Nämä kirjat ovat siis sellaisia, joihin olin ajatellut tarttua jo tänä vuonna (ja moneen jo sitäkin aiemmin), joten yritän lukea ne ensi vuoden aikana. Katsotaan miten käy. Vielä olisi muutama Harry Potter -kirjakin jäljellä, joten saan nauttia niistä vielä hetken ajan.
Kirjal­li­suuden perus­o­pinnot tuovat lisäksi oman mausteensa blogiini ensi vuoden puolella. Olen jo hieman kauhuissani siitä luettavien klassi­koiden määrästä, mutta ehkä selviydyn siitä vertaistuen avulla. Aion siis kirjoittaa blogiini kaikista kirjal­li­suuden kursseille lukemistani kirjoista, kuten teen vapaa-ajallakin luettavien kirjojen kohdalla.
Ensi vuonna minua odottaa vihdoin myös gradun kirjoit­ta­minen. Aloitan vuoden alusta arkis­toalan suuntau­tu­mis­vaih­toehdon opinnot ja graduni olisi hyvä kytkeytyä noihin opintoihin. Aihetta en ole vielä keksinyt, mutta toivot­ta­vasti löydän jonkun mielen­kiin­toisen, jonka kanssa jaksaa ahertaa vuoden tai pari, toivot­ta­vasti ei kuitenkaan sen kauempaa. Kiireisiä aikoja voi siis olla tiedossa, mutta niinpä ne ovat olleet oikeastaan nämä kaikki opiske­lu­vuodet. Pikku­hiljaa alankin jo kaivata työelämään, vaikka ovat ne nämä opiske­lu­vuo­detkin olleet ihania.
Mutta siinäpä se, melkoisiin mitta­suh­teisiin paisunut katsaus vuoteen 2014! Kirja­vuosi oli kyllä todella hyvä, sillä pidin valtao­sasta lukemastani ja joukkoon mahtui vain muutamia huteja. Toivot­ta­vasti ensi vuosi on vähintään yhtä mahtava. 
Onnel­lista ja kirjojen täyteistä uutta vuotta 2015!

Leave a Reply

Your email address will not be published.

10 comments

  1. Ihana postaus! Täytyy nyt kyllä kehua blogisi ulkoasua. Tykkään siitä hurjan paljon!

    1. Voi kiitos Kattinka! Sen eteen on uhrattu hikeä ja kyyneliä, en ole mikään synnyn­näinen koodari :D

    2. Sen uskon, ulkoasun luominen on melkoista taistelua. Minul­lakaan ei ole mitään kokemusta blogin ulkoasun suunnit­te­lusta, joten sen tekoon upposi tuhot­to­masti aikaa blogiani tehdessä. :D

    3. Onneksi netti on pullollaan ohjeita kaiken maailman koodai­luihin :D Mutta ehkä tästäkin taidosta on joskus jotain hyötyä muussakin elämässä, niin yritän ainakin ajatella aina kun hammasta purren yritän saada täällä jotain uutta aikai­seksi!

  2. Saitpa aikaan perus­teel­lisen vuosi­kat­sauksen! Tätä oli ilo lukea :) Top 10 listasi on vaikuttava, niin moni suosikkisi on tbr-listallani! (Kinnunen on itsea­siassa ainoa luettu ja siihen rakastuin.)

    Ihanaa uutta vuotta sinulle Laura! ♥

    1. Tämän tekemiseen menikin pari päivää :D Jes ihanaa, että sinulla on vielä niin monta huippua kirjaa odotta­massa lukemista (edellyttäen tietenkin, että myös pidät niistä)!

      Kiitos, toivot­ta­vasti vuosi on hyvä :)

  3. Upea vuosi­katsaus! Kinnunen oli minunkin yksi suosikkini ja Tumman­ho­peinen meri oli viime vuonna varmaan paras lukemani kirja. Oi Sisareni, rakkaani! Jos sinä luet sen ensi vuonna, niin ehkä minä luen vuorostani Blondin ;)

    Mahtavaa uutta vuotta!

    1. Tehdäänkö diili? :D No ei, ei paineita. Voisin ehkä ottaa Sisareni, rakkaani kesäkir­jakseni, silloin on paremmin aikaa keskittyä tiilis­kiveen, kun kevät tulee varmaan olemaan aika haipakkaa.

      Kiitos samoin!

  4. Valtavan hieno katsaus ja ihania nuo sinun luomasi kategoriat. Ilahduin mones­takin asiasta ja teoksesta kirjoi­tuk­sessasi, mutta mainitsen nyt tässä vain sen, että otit esiin Hakka­raisen teoksen. Se on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle. Minäkin pidin siitä kovasti.

    1. Kiitos Omppu! Katego­rioista kysymykset on yhdis­telty vähän sieltä sun täältä, erilai­sista kyselyistä, joten aivan omaa luovuuttani en niiden kanssa käyttänyt :)

      Hakka­raisen Purkauk­sesta olisi tosiaan kiva lukea enemmänkin ajatuksia. Se on jäänyt mieleeni varsin arvoi­tuk­sel­lisena ja symbo­lisena tarinana eivätkä kaikki sen sisäl­tämät asiat oikein auenneet minulle, mutta tunnelma on ja pysyy vahvana mielessäni.