Type and press Enter.

Charles Dickens: Joulu­laulu – aavetarina joulusta


Charles Dickensin klassikko Joulu­laulu lienee monelle tuttu tarina. Itse olen nähnyt sen vain eloku­va­so­vi­tuksena, mutta jo monta joulua on ollut aikeissa lukea myös kirja. Tänä vuonna se viimein onnistui, kun sopivasti voitin kirjan Ullan luettujen kirjojen joulu­kirja-arvon­nasta, huippua!
Tarina kertoo vanhasta ja erittäin rahanah­neesta miehestä nimeltä Ebenezer Scrooge. Scrooge on rikas, mutta häneltä ei heru lanttiakaan edes köyhän sisaren­poi­kansa perheelle. Kaiken lisäksi hän vihaa joulua (kuten vähän kaikkea muutakin), se on hänestä pelkkää hölyn­pölyä. Tympe­ääkin tympeämmän joulu­aat­toillan päätteeksi Scrooge palaa tunkkaiseen ja pölyiseen kotiinsa, missä hänen edesmenneen yhtiö­kump­pa­ninsa Jacob Marleyn haamu ilmaantuu hänelle. Marley kolisut­telee paksuja kahleitaan ja varoittaa Scroogea pääty­mästä samaan tilaan kuin hän on kuole­mansa jälkeen päätynyt. Scroo­gella on vielä mahdol­lisuus parantaa tapansa.
Seuraa­vaksi kolme henkeä saapuu yksitellen tapaamaan Scroogea ja näytt­tämään hänelle kuvia niin menneistä, nykyi­sistä kuin tulevai­suu­denkin jouluista. Jotkut kuvat liittyvät Scroogen omaan elämään, toiset hänen harvojen läheis­tensä elämään. Viimeistään kolmannen, kauhis­tut­tavan hengen vierail­lessa Scrooge tajuaa miten on elänyt, huomioi­matta muita ihmisiä, ja millainen kohtalo häntä itseään on odotta­massa.
Joulu­laulun sanoma on ajankoh­tainen tänäkin päivänä, oikeastaan se tulee olemaan sitä aina: pelkät rikkaudet ja materia eivä tuo onnea ja lähim­mäi­sen­rakkaus (muutenkin kuin jouluna) on arvokas asia. Scroogen hahmo on varsin traaginen ja kurkis­tukset hänen mennei­syy­teensä kosket­tavia. Dickens kuvaa myös hienosti aikansa talvista Lontoota (likaista ja sumuista!) ja köyhemmän väen joulun­viet­to­tapoja. En kutsuisi itseäni jouluih­mi­seksi, vaikken kyllä ole mikään Scroo­gekaan, joten kirjan jouluun liittyvä sanoma ei niinkään ollut sen kaikista kiinnos­ta­vinta tai kosket­ta­vinta antia. Histo­ria­minää taisi eniten ihastuttaa Dickensin kuvaama aika ja ihmiset.
Ensim­mäinen Dickensini oli varsin positii­vinen kokemus. Tästä lyhyestä tarinasta oli muutenkin hyvä aloittaa ja hyllyssä odotte­li­sikin seuraa­vaksi Kolea talo. Saa nähdä milloin uskallan tarttua tuohon tiilis­kiveen.
Joulu­laulun myötä toivotan kaikille tänne kurkkaa­ville oikein rentout­tavaa joulua! Nyt saa oikein luvan kanssa vain olla.
––
Charles Dickens: Joulu­laulu – aavetarina joulusta (A Christmas Carol, 1843)
Suom. Marja Helanen-Ahtola
WSOY, 115 s.

Leave a Reply

Your email address will not be published.

6 comments

  1. Oi! Itsekin olen nähnyt tämän jouluklas­sikon vain elokuvana, mutta viime talvena onnistuin löytämään Islan­nista tämän englan­nin­kie­lisenä pokkarina naurettavn halvalla ja se sitten lähti mukaan. En ole sitä vielä ehtinyt lukea, mutta Dickensin kirjoista olen yleensä pitänyt (Oliver Twistiä lukuu­not­ta­matta), joten odotukset ovat korkealla, vaikkakin näin lyhyen Dickensin lukeminen voikin tuntua oudolta.
    On vielä ihan pakko kysyä, että oliko elokuva uskol­linen kirjalle vai oliko siinä otettu paljonkin vapuksia? Tällaiset vertailut kun ovat aina niin lystik­käitä =D
    Hyvää ja kirjojen täyteistä joulua sinul­lekin!

    1. Ai niin, minul­lahan on myös tuo Oliver Twist hyllyssä! Se olisi vähän ohuempi kuin Kolea talo, mutta saapa nähdä kumman sitten luen seuraa­vaksi.

      No kun minä en muista, että minkä eloku­va­version edes olen nähnyt :D Se ei ollut mikään tosi vanha eikä mikään uusikaan. Aikaa sen näkemi­sestä on tosin jo kulunut enkä muista enää yksityis­kohtia, mutta kirjan pääjuonta se toki noudatti. Eri eloku­va­ver­sioissa on varmasti paljon vaihte­le­vuutta uskol­li­suuden suhteen.

      Kiitos samoin! Tässä juuri ajatte­linkin aloitella seuraavaa Harry Potteria :)

  2. Hyvää joulua Lauralle!

    1. Kiitos Reijo! Joulu menikin niin rennosti, etten ehtinyt paljoa blogi­kom­ment­teihin vastai­lemaan :) Toivot­ta­vasti sielläkin päin oli mukava joulu!

  3. Tämä on aivan superihana kirja. Olen iloinen, että luit tämän, ja että lukuko­kemus oli noin miellyttävä. <3

    Hyviä joulun­pyhiä sinne, ja hyvää joulu­lomaa! <3

    1. Sainpahan luettua vielä yhden oikeasti vanhan klassikon tälle vuodelle, vieläpä sellaisen, jonka olen halunnut pitkään lukea! Aika uutuus­pai­not­teinen on ollut tämä vuosi (juuri luonnos­telin hieman vuosi­koos­tetta luetuista kirjoista).

      Kiitos! Loma onkin ollut ihanan rento ja onneksi sitä on vielä jäljellä :)