Type and press Enter.

Syyskuun luetut & syksyn kirjoja

Syyskuu oli pitkästä aikaa taas parempi lukukuu­kausi, mikä on hieman hassua, sillä uusi lukuvuosi alkoi ja se on pitänyt minut taval­lista kiirei­sempänä. Luin seuraavat viisi kirjaa:
Kjell Westö: Missä kuljimme kerran
Eben Alexander: Totuus taivaasta
Sami Hilvo: Viina­kortti
Peter Franzén: Samoilla silmillä
Oho, kolme viidestä kirjasta on kotimaisia! Tähän mennessä vuotta olen lukenut tyypil­liseen tapaani enemmän käännös­kir­jal­li­suutta kuin kotimaista, mutta syyskuu on ollut kyllä poikkeuk­sel­linen. Näemmä olen lukenut myös vain miesten kirjoit­tamia kirjoja.
Parhaimman kirjan titteli menee länsi­naa­puriin, Backmanin kirjalle Mies, joka rakasti järjes­tystä. Se oli ehdot­to­masti kuukauden ihanin lukuko­kemus! Westön Missä kuljimme kerran ja Franzénin Samoilla silmillä olivat myös todella hyviä, mutta Alexan­derin Totuus taivaasta ei ollut ollenkaan minun heiniäni. Hilvon Viina­kortti asettunee johonkin edellä mainit­tujen väliin.
Syyskuussa luin yhteensä 1593 sivua eli keskiarvona 319 sivua per kirja.
Ja sitten vielä asiaa syksyn kirjoista. Tänä syksynä minulla on luvassa paljon mielen­kiin­toista luettavaa! Kuvassa näkyy osa niistä. Osa kirjoista on kirjas­tosta lainattuja, osa saatuja, osa ostettuja. Jonas Gardellin Älä koskaan pyyhi kyyne­leitä paljain käsin on saanut blogeissa runsaasti kehuja, mutta hirveän kova himo minulla ei ole vielä sen pariin, joten odottakoot vielä oikeaa hetkeänsä. Liza Klauss­manin Punaisen sään tiikerit kiinnosti minua jo ennen sen suomen­ta­mista, mutta nyt kun se syksyllä sopivasti käännettiin suomeksi, täytyy kirja ottaa lukuun mahdol­li­simman pian. Sen tarina vaikuttaa jännit­tä­vältä! Karl Ove Knausgårdin Taisteluni-sarjan ensim­mäinen osa löytyi edullisena netti­kau­pasta. Tämäkin kirja(sarja) on saanut kovasti kehuja, mutta hieman jännittää, uppoaako se minuun. Susan Fletcher on kiinnos­tanut jo jonkin aikaa, mutta viimeistään Katrin totaa­linen rakas­tu­minen naisen kirjoihin sai minutkin etsimään Meriha­rakat kirjaston hyllystä. 
Dave Eggersin Huikean nerokas sydämeen­käypä merkkiteos oli lahja rakkaalta Jaanalta, kiitos vielä! En vielä tiedä mitä odottaa kirjalta, mutta se vaikuttaa aika erikoi­selta. Rachel Joycen The Unlikely Pilgrimage of Harold Fry sekä Mark Haddonin The Curious Incident of the Dog in the Night-Time ovat nekin viimei­simpiä kirjas­to­löytöjä. Ensim­mäinen osui silmiini tutun kannen perus­teella – olin joskus nähnyt kirjan Goodread­sissa ja muistin, että sitä on kehuttu – ja jälkim­mäinen on ollut jo kauan TBR-listallani. Viimei­simpänä, mutta ei todel­lakaan vähäi­simpänä, on Joyce Carol Oatesin massii­vinen Blondi. Blondi kiinnostaa minua tämän kasan kirjoista ehkä kaikista eniten, mikä on sinällään harmi, koska minulla ei nyt ole oikein aikaa uppoutua näin paksuun kirjaan. Pokka­ri­pai­noksen pienen pieni fontti on sekin aika kauhis­tuttava. En millään malttaisi, mutta taidan säästää Blondin joulu­lo­malle.
Olisihan tuolla hyllyssä vielä paljon muutakin, mikä lienee tuttua monelle. Uusimpia ostok­siani on ollut myös Charles Dickensin Kolea talo, joka jäi kuvasta pois, sillä se on lainassa poikays­täväni äidillä. Muita erittäin kiinnos­tavia oman hyllyn aarteita ovat muun muassa Kate Mortonin Paluu River­toniin (miksen vieläkään ole lukenut sitä?!), Lisa O’Donnelin The Death of Bees, Ulla-Lena Lundbergin Jää, Jojo Moyesin Me Before You ja Daphne Kalotayn Bolšoin perhonen, joten voi olla, että jotain näistäkin luen syksyllä. 
Mutta voi, vielä pitäisi hankkia pari super­kiin­nos­tavaa syksyn uutuutta: Hannah Kentin Burial Rites (oletteko kuulleet kirjasta? todella, todella kiinnostava!) ja tietysti kauan odotettu Donna Tarttin uusi romaani, The Goldfinch, joka julkaistaan ensi kuussa. Voikohan se olla yhtä hyvä kuin Jumalat juhlivat öisin? Toivot­ta­vasti ainakin parempi kuin Pieni ystävä, josta en pitänyt laisinkaan. Stephen Kingiltä on myös tullut uusi romaani, Doctor Sleep, joka on jatko-osa Hohdolle. Aluksi olin todella innoissani kirjasta, mutta sen saamat risti­rii­taiset arviot ovat aika paljon madal­taneet kiinnos­tustani. Mutta katsotaan.
Mitä sinä ajattelit lukea syksyllä vai oletko tehnyt minkään­laisia suunni­telmia?

Leave a Reply

Your email address will not be published.

16 comments

  1. Kivoja kirjoja sinulla mielessä! Näistä omalle “luen sitten joskus” listalle pääsevät ainakin Kolea talo ja Blondi, kiinnos­tavat kovasti. Fletc­he­riltä olen lukenut Irlan­ti­laisen tytön, en oikein siitä tykännyt, oli jotenkin mitään­sa­no­maton. Ja Tarttin uutuus, totta kai, sitten kun se suomen­netaan, se on ehdoton! Vaikka Pieni ystävä ei vakuut­ta­nutkaan, mutta esikoinen oli niin vahva, että se riittää kiinnos­tukseen. Niin, ja rakkaani herra King, enhän voi jättää häntä mainit­se­matta; itse en ole edes Hohtoa lukenut, nähnyt vain leffan, mutta aion lukea kirjan, ennen kuin Doctor Sleep suomen­netaan. Se menee varmasti ensi vuoden puolelle reippaasti… =D Aah, ja yhtä näistä kirjois­taisi luen juuri tällä hetkellä… Jääköön se salai­suu­deksi. =D

    1. Kiva vain, että juuri molemmat, sekä Kolea talo että Blondi, ovat niin kamalan paksuja kirjoja! Olen enemmän kohtuu­mit­taisten (= max. 400–500 sivua) ystävä, joten tiilis­kivien lukeminen usein lykkääntyy ja lykkääntyy… Mutta eiköhän nuo tule luettua vielä joskus!

      Oi voi, toivot­ta­vasti Meriha­rakat on parempi kuin Irlan­ti­lainen tyttö. Saisi ainakin hyvän alun Fletc­herin kirjojen lukemiseen. Ja jep, Tarttin esikoisen luettua kaikki hänen kirjansa tulevat aina kiinnos­tamaan!

      Sekin on muuten pakko myöntää Hohtoon liittyen, että minusta Kubrickin eloku­va­versio on rutkasti parempi kuin kirja. Että sekin vähän huolettaa tuossa Doctor Sleepissä, kun Hohtokaan ei nyt mikään niin hirveän hyvä ollut, kun sitä vertasi koko ajan elokuvaan. Mutta ehkä Doctor Sleepis­täkin sitten tehdään leffa ja sekin osoit­tautuu parem­maksi kuin kirja? :D Harmi vain, ettei Kubrick enää voi sitä ohjata.

      Hmm, nyt kiinnostaa, mitä näistä mainit­se­mistani kirjoista mahdat tällä hetkellä lukea! Lue se pian, niin saan tietää :D

    2. Pakko vielä kommen­toida sitä, että useat vannou­tuneet kingi­läiset — joihin siis itsekin kuulun — pitää kirjaa itse asiassa parempana kuin Kubrickin leffaa. Nehän käsit­tääkseni poikkeavat toisistaan aika lailla. Kinghän ei itse ollut tyyty­väinen leffaan, ja siitähän tehtiin myös Kingin näkemys myöhemmin. Mutta kuten jo mainitsin, itse en ole kirjaa lukenut, joten vaikea siis tietää vielä omaa kantaansa asiaan. =D

    3. Joo, tuo on totta, että monet King-fanit ovat niin vannou­tu­neita faneja, etteivät leffaan ole ollenkaan ihastuneet :) Kirja ja Kubrickin näkemys siitä eroavat toisistaan todella paljon. Olen nähnyt myös tämän toisen version, minisarjana se on ainakin joskus telkka­rista tullut, ja se on kyllä hyvin uskol­linen kirjalle. Mutta toivot­ta­vasti kuitenkin pidät kirjasta, kun sen luet!

  2. Hassua tosiaan, miten satuttiin lukemaan juuri syyskuussa molemmat normaalia enemmän kotimaista.

    Ja hitsit sinulla on hyviä kirjoja tulossa. Fletcher<3

    1. Fletcher on melko korkealla lukujo­nossani tuosta kasasta. Ehkä seuraa­vaksi tai ainakin sitä seuraa­vaksi! Jännittää vähän :)

  3. Oon jotenkin niin helpot­tunut, että sain Merkki­teoksen silmistäni. Muuten olisin kyräillyt sitä ja harmi­tellut aina vaan, että miksi mä en osaa keskittyä siihen. Toivot­ta­vasti sä onnistut paremmin! :D

    Kävin tänään netissä uusimassa lainat ja oon tällä hetkellä ekana jonossa siinä kirja­blo­gi­kir­jassa, jee! Joten se on varmaan vuorossa ihan lähiai­koina. Ja John Greenin Paper Towns pitäisi ahkeroida loppuun, sillä sille on jo seuraava lukija jonossa. Jotenkin tämä oma rakas tietokone vaan päihittää kirjat stres­sin­lie­vi­tyk­sessä. Ja Muumit odottelee jotain seestei­sempää hetkeä. Ehkä sitten kun on ollut pari viikkoa töissä ja tottunut rutii­neihin. Silloin voi vältellä näyttöjä ja lukea :D

    1. Haha, toivotaan, että mulla onnis­tuisi paremmin! Sitten voin mahdol­li­sesti kertoa, että se olikin tosi tosi hyvä ja sitten sä kiinnos­tutkin siitä uudestaan ja mä lähetän sen sulle takaisin :D Varsi­naista kirjan kierrä­tystä!

      Kiva kuulla, mitä oot suunni­tellut lukevasi. Lukemisen suunnit­te­le­minen ja muiden kirja­suun­ni­tel­mista kuule­minen on ihanaa, vaikka ne eivät kyllä usein pidäkään paikkansa. Mun pitäisi kans lukea lisää Greenin kirjoja, ehkä Looking for Alaska voisi olla seuraavani. Ja Muumit vaatii ehkäpä sellaisen stres­sit­tömän ja kivan olon, jotta niistä tulisi entistä stres­sit­tö­mämpi ja kivempi olo!

  4. Oi, ihania lukusuun­ni­telmia, paljon erilaisia kirjoja ja tarinoita!

    Minulla menee loppu­vuosi vielä teema­lu­ke­misen merkeissä (pientä väsymystä jo pukkaa!). Lokakuussa luen noita­ta­ri­nointa — myös sitä Fletc­heriä;), mutta sen pidemälle en ole suunni­tellut, joten marraskuu ja joulukuu ovat avoimena. Luulisin kuitenkin vetäväni klassiset eli joulu­kuussa Finlandia-ehdok­kaita, mutta saas nähdä. Ensi vuonna kyllä rajoitan tätä hullua haaste­mei­ninkiä ja vain luen mitä huvittaa!:D

    1. Yhden näistä olenkin jo ottanut lukuun :) Saapa nähdä miten paljon ehdin kuitenkaan tämän vuoden loppuun mennessä näistä lukea.

      Uskon, että alkaa jo vähän väsyttää :D Olet kyllä hyvin pitäy­tynyt teemoissasi! Odotan innolla lukemiesi noita­kir­jojen arvioita, hyvin mielen­kiin­toinen aihepiiri, ja saan varmasti niistä itsel­le­nikin vinkkejä :)

      Minulla tulee luettua aina hyvin vähän Finlandia-ehdok­kaita saatika voitta­jiakaan, vaikka olen jo parina vuonna suunni­tellut, että luen ehdokkaat läpi kisaa seuraavana vuonna. Varmaan lupaan itselleni niin taas tänäkin vuonna :D

  5. Mielen­kiin­toisia lukusuun­ni­telmia. :)

    Haluaisin hirveästi lukea Missä kuljimme kerran, mutta en vain ole ehtinyt muiden luettavien ohella lukea juuri sitä. Mutta sinun arviosi luin siitä ja se herätti entisestään kiinnos­tuksen, että vielä jossain vaiheessa todel­lakin luen kyseisen kirjan.

    Minul­lakin on Paluu River­toniin lukulis­talla. Ajattelin sen ehtiä vielä tämän vuoden puolella lukai­semaan, niin saan siitä yhden kirjan lisää Kiinteis­tö­haasteen lukuta­voit­tei­siini. :)

    1. Missä kuljimme kerran oli hieno, joten ehdot­to­masti kannattaa hilata sitä hieman korkeam­malle lukulis­tallasi :) Luulen, että se on myös sellainen Westö, josta on hyvä aloittaa, koska lienee monen mielestä niitä parhaimpia. Muita Westön kirjoja en siis itse ole vielä lukenut, mutta varmasti tulee vielä luettua.

      Kiva kuulla sitten, mitä tykkäät Paluu River­to­nista. Se varmasti sopii hyvin tuohon haasteeseen!

  6. Hienoja suunni­telmia! Fletcher ja Oates ovat minunkin listoillani. Kunhan sinne asti pääsisin… Minul­lakin on tuota tiilis­ki­vi­kammoa, vaikka poikkeuk­setta tiilis­kivet ovat sitten sykäh­dyt­täneet erityi­sesti. Nytkin on kesken eräs, joka hyker­ryttää sydän­juuria myöten.

    1. Totta, monet tiilis­ki­vi­kirjat ovat olleet minunkin kohdallani usein todella hyviä! Kunpa niihin vain uskal­taisi tarttua. Niiden lukemiseen menee aina oma aikansa, joten se kai on varmaan se isoin pelkoni.

      Oi, mikähän sinulla on nyt kesken… Ehkä kuulen siitä pian :)

  7. Olen onnis­tunut skippaamaan tämän bloggauksen täysin. Sen siitä saa, kun ei ehdi käydä joka päivä kunnolla katso­massa, mitä uusia bloggauksia on ilmes­tynyt. Mietin juuri eilen tuon Blondin lukemista ja ajattelin, että voisin ehkä ottaa sen joulu­lo­ma­lu­ke­mi­seksi. En ole vielä ihan varma, mutta luemme ehkä joulu­lo­malla sitten samaa paksu­kaista. :) Toisaalta lukusuun­ni­telmani pitävät aika harvoin… Luin alkuvuonna melko lyhyessä ajassa kolme Oatesia, mutta sen jälkeen en ole lukenut yhtään. Blondi ja Haudan­kai­vajan tytär kiinnos­tai­sivat erityi­sesti. The Goldfinch ja Doctor Sleep ovat varauk­sessa kirjas­tosta.

    En oikein tiedä, mitä ehdin lukea syksyn aikana, mutta piakkoin ajattelin lukea ainakin kaksi Johanna Sinisaloa. Ennen päivän­laskua ei voi on ollut lainassa kirjas­tosta jo jonkin aikaa ja Auringon ydin kiinnostaa todella paljon, joten niitä nyt ainakin lähitu­le­vai­suu­dessa. Haluaisin uskoa ehtiväni lukea vaikka kuinka monta kirjaa, mutta koska tiedän, että tuskin ehdin, niin en hirveästi lukusuun­ni­telmia ole tälle syksylle viitsinyt tehdä. Kirja kerrallaan. :)

    1. Minul­lakin on pitänyt nyt kiirettä, joten en ole ehtinyt kommen­toimaan tai muutenkaan oikein pyörimään blogeissa. Onneksi nyt on viikon­loppu ja aikaa vain olla!

      Se voi olla, että tosiaan luemme molemmat jouluna Blondia! Menen toden­nä­köi­sesti jouluksi äitini luokse toiselle paikka­kun­nalle, joten olisi ihan kiva, ettei tarvitse ottaa montaa kirjaa mukaan. Haudan­kai­vajan tytär oli muuten todella hyvä. Olen lukenut vain kaksi Oatesia ja Haudan­kai­vajan tytär oli niistä parempi. :)

      Minä en ole lukenut yhtään Sinisalon kirjaa, mutta luulen, ettei hän ole minun kirjai­lijani, joten saatan jättää kokonaan väliin.

      Lukusuun­ni­telmien teko on kivaa, mutta harvem­minpa ne toteu­tuvat. :)