Type and press Enter.

Guillermo del Toro, Chuck Hogan: Lankeemus

Lankeemus on Vitsaus-trilogian toinen osa, ensim­mäisen osan arvion löytää täältä. Niiden, jotka eivät ole ensim­mäistä kirjaa lukeneet, suosit­telen sulkemaan silmänsä tältä tekstiltä, sillä saatatte spoilaantua!

Lankeemus jatkuu siitä mihin Vitsaus jäi. Ephin, Noran, Setra­kianin, Fetin ja Zackin kamppailu New Yorkissa yhä kasvavaa vampyy­ri­laumaa vastaan vain kiihkenee. Vitsaus ei rajoitu enää pelkästään New Yorkiin, vaan se levit­täytyy nyt koko maapal­lolle. Zack on vaarassa, sillä hänen äitinsä vaistoaa poikansa, janoaa hänet omakseen. Juoneen hyppäävät mukaan myös Gusin johtama tappo­jengi, Muinaiset ja eräs hyvin vanha kirja, josta pitäisi selvitä ase vampyy­reita ja erityi­sesti Mestaria vastaan.
Lankeemus ei ole yhtä hyvä kuin ensim­mäinen osa. Siinä missä nautin Vitsauksen hidas­tem­poi­suu­desta, Lankeemus etenee aika vauhdilla. Vauhti kuitenkin istuu tarinaan, sillä kuka nyt tumput suori­nakaan seisoisi, kun yhä suurempi ja suurempi vampyy­ri­joukko huohottaa niskaan. Vauhti vain oli sen verran kova, että olen nyt kirjan lukemisen jälkeen vähän pyörällä päästäni enkä enää muista mitä kaikkea oikein ehti edes tapahtua. Tämä toinen osa on myös vielä eloku­va­mai­sempi kuin ensim­mäinen. Paikoi­tellen se häiritsi ja aloinkin miettiä, että mahtaisiko tämä kirja­sarja olla kuitenkin parempi elokuvana? Kirja lienee myös suomen­nettu kiireellä, sillä törmäsin aika usein outoihin lause­ra­ken­teisiin ja sanava­lin­toihin.
Eri hahmojen näkökulmia on jälleen paljon, se on tarinan kannalta virkis­tävää. Ensim­mäi­sestä kirjasta tutut välinäy­tökset jatkuvat tässäkin kirjassa ja valot­tavat lisää Setra­kianin nuoruu­desta. Kerroin Vitsauksen kohdalla jopa pelän­neeni, erityi­sesti Mestaria, mikä on siis harvi­naista minulle. Mutta Lankee­muk­sessa Mestari saa inhimil­li­sempiä piirteitä eikä vaikuta enää läheskään yhtä pelot­ta­valta. Muut hahmot ovat aika yksiu­lot­teisia, mutta se ei tämän kaltai­sessa kirjassa minua juurikaan häiritse.
Toimin­taplä­jäyksenä tämä silti toimii ja tarina jaksaa pitää jänni­tystä yllä suurimman osan ajasta. Loppukin jätti odotte­lemaan trilogian kolmatta osaa. Nyt olen aika uupunut näihin yliluon­nol­li­suuksia — vampyyreja, zombeja ja velhoja — sisäl­täviin kirjoihin ja ajattelin pitää paussia niiden kanssa ja lukea jotain aivan muuta! 
Lankee­muksen ovat lukeneet myös marjis ja Maija.  

✩✩✩
Guillermo del Toro, Chuck Hogan: Lankeemus (The Fall, 2010)
Suom. Risto Rautio
Tammi 2011, 365 s.

Leave a Reply

Your email address will not be published.

6 comments

  1. Hyvä arvio kirjasta. :) Kirja meni lopussa aika eri suuntaan kuin ajattelin, joten nyt en osaa yhtään kuvitella, miten tarina jatkuu. Ei auta kuin odotella kunnes seuraava ilmestyy. Ehkä säkin sitten taas jaksat näitä tällaisia kirjoja. :D

  2. marjis, loppu oli aika yllättävä, mutta ei mitenkään hätkäh­dyttävä, en vain itsekään osannut kuvitella sellaista loppua! Mielen­kiin­nolla tulee kuitenkin luettua viimeinen osa ja toden­nä­köi­sesti sen ilmes­tyttyä taas jaksaa näitä vampyy­reita katella :D

  3. Tämä oli ihan viihdyttävä tekele ja eteni usein sellaista vauhtia, että lukijaakin alkoi hengäs­tyttää. Paikka paikoin tuntui kyllä siltä, että teksti oli jo valmiiksi kirjoi­tettu eloku­va­kä­si­kir­joi­tuksen muotoon. Luulen, että leffana tämä voi paremmin toimiakin.
    Uskoisin kuitenin joka tapauk­sessa etsiväni viimei­senkin osan käsiini, kunhan se ilmestyy.

  4. Jere, olemme siis hyvin samaa mieltä tästä kirjasta! En tiedä onko Guillermo del Toro aikonut tehdä tästä trilo­giasta leffaa/leffoja vai aikooko jättää kirjat vain kirjoiksi, kun kirjai­li­jaksi nyt on (kaiken muun lisäksi) ryhtynyt, mutta leffana tämä kyllä toimisi jopa paremmin. No, loppujen lopuksi minäkin jään odotte­lemaan päätösosaa :–)

  5. Luin molemmat osat putkeen, kun törmäsin kirjas­tossa toiseen osaan uutuuk­sissa ja löysin ensim­mäisen osan “hylly­nostona” vanhem­mista.
    Aika järisyt­tävää lukea peräkkäin. nyt odotan kolmatta osaa kynsiä pures­kellen. Aika eloku­va­maista on, näin koko ajan silmissäni kuvakulmia New Yorkista (piti tarkistaa karttaa googlesta). Ja New Yorkin evakuointi osui jotenkin karmivan hyvin yhteen viime päivien myrsky­jut­tujen kanssa…

  6. Sinikka, hui, luit aika “sopivaan” aikaan nämä kaksi kirjaa. Saapa nähdä tuleeko trilo­giasta joskus elokuva. Luulisin, että enemmän leffojen kanssa työsken­nellyt del Toro haluaisi pitää nämä kirjat ihan kirjoina, mutta eihän sitä koskaan tiedä.