Type and press Enter.

Light / Comfort / Peace / Balance

Olen oikeastaan vasta aika lähiai­koina alkanut enemmän miettiä sitä, miltä kotimme näyttää. Liikaa tavaraa, ei yhteen sopivia ja jo liian vanhoiksi ja kuluneiksi käyneitä kalus­teita, tumma ja tilaa vievä sohva, ei kovin hehkeästi voivat viher­kasvit, pursui­levat kirja­hyllyt. Olen kotona suurimman osan ajastani ja koti on turva­paikkani, joten haluaisin viihtyä siellä. …
View Post Light / Comfort / Peace / Balance

Sarja­ku­va­sun­nuntai: fluns­saisen linnun seikkai­luista maagiseen metsään

Antti Ollikainen: Flu, Flu 2 – Jäätävä lentsu, Flu 3 – Viimeiset aivas­tukset Flu on pieni, kolmio­sainen sarjakuva vähän väliä aivas­te­le­vasta linnusta, joka joutuu kaiken­laisiin kommel­luksiin etsiessään aarretta niin eteläi­seltä napa-alueelta kuin meren pinnan alapuo­lel­takin. Sarjakuva ei sisällä tekstiä, joten lukijan äidin­kie­lellä tai edes lukutai­dolla ei ole merki­tystä tarinaa luettaessa …
View Post Sarja­ku­va­sun­nuntai: fluns­saisen linnun seikkai­luista maagiseen metsään

Minna Rytisalo: Rouva C.

Pidin paljon Minna Rytisalon esikois­ro­maa­nista Lempi, se suorastaan yllätti kauneu­dellaan ja varmuu­dellaan. Se oli minusta vuoden 2016 parhaimpia kotimaisia romaaneja. Tänä syksynä Rytisalo teki paluun Rouva C.:llä, uudella histo­rial­li­sella romaa­nillaan, joka kertoo (ja tämä on kehu!) ei yhtään sen vaati­mat­to­mammin kuin Minna Canthin elämästä, fiktion kautta kuitenkin. Rouva C. kertoo siitä …
View Post Minna Rytisalo: Rouva C.

Paris is always a good idea

    Minun Pariisini on: riemua laskeu­dut­taessa Charles de Gaullen lento­ken­täl­le­Notre Damen uljautta heti metrosta tulles­sa­kau­nista Saint-Germain-des-Présia­Eiffel-tornin linjak­kuut­ta­lu­kuisia pieniä taide­gal­le­rioi­taah­taita kapeita katuja­ho­tel­li­huoneen näkymää hämyi­sälle sisäpi­halle     hengäs­tyt­tävää taidetta ja kauniita esineitä sokke­loi­sessa Louvren taide­museos­saaa­mujen hiljaisia katujaPont des Artsin hermos­tut­tavia lankku­ja­Seinen varrella istus­ke­lua­Notre Damen hämäryyttä ja rauhaa­pieniä putiikkeja ja kuppi­loi­ta­kadun …
View Post Paris is always a good idea

Mia Kankimäki: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin

Yksin­ker­tais­tettuna mono no aware tarkoittaa maailman kauneuden ja sen katoa­vuuden aiheut­tamaa liikut­ta­vuuden tunnetta, asioiden määrit­te­le­mä­töntä mutta pakah­dut­tavaa surul­li­suutta. –– Aware on se sama selit­tä­mätön tunne, jonka valtaan joutuu katsoessaan kesäyössä tyynen järven taa laskevaa aurinkoa tai kuullessaan musta­rastaan laulun huhti­kui­sessa illassa: siihen liittyy totaa­lista kauneutta, annos kaihoa, aavistus epätoivoa, tunne …
View Post Mia Kankimäki: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin

9 koukut­tavaa asiaa juuri nyt

Moni rakastaa laatia erilaisia listoja. Niihin on helppo tiivistää asioita, niiden avulla voi lyhyesti suosi­tella jotain, niiden lukemiseen ei mene kauaa. Niitä tullaan näkemään uudessa Lukui­sassa jatkos­sakin aina välillä. Mitä luimme kerran -blogin Laura laati vasta oman suosit­te­lu­lis­tansa syksyyn ja pyysi muita tekemään omansa. Vastaan Lauran pyyntöön en pelkästään suosit­te­le­malla …
View Post 9 koukut­tavaa asiaa juuri nyt

Ville Similä & Mervi Vuorela: Ultra Bra – Sokeana hetkenä

Kirjal­li­suuden ohella musiikki on aina ollut tärkeä asia elämässäni. Joskus teini-iässä ehkä jopa enemmän kuin kirjal­lisuus, mutta muuten kirjat ovat vieneet voiton. Musiikin kuunteluni on kuitenkin aika kausit­taista: joskus olen viikkoja kuunte­le­matta yhtään mitään, joskus en halua muuta tehdäkään. Rakastan löytää uutta lempi­musiikkia, mutta kuuntelen myös aika paljon samoja artisteja …
View Post Ville Similä & Mervi Vuorela: Ultra Bra – Sokeana hetkenä

12 x lukemista pimeneviin iltoihin

Herääkö sinus­sakin joka syksy iltojen pimetessä halu lukea jotain vähän pelot­tavaa ja synkkää? Ei välttä­mättä kauhua, mutta jotain sellaista, mikä saa niska­hai­tuvat nousemaan ja katsomaan varjoihin vielä toisenkin kerran? Tai jotain vähän outoa ja tunnel­mal­lista? Minulle näin käy joka syksy. Tässä siis kaksi­toista syksyn pimeisiin iltoihin sopivaa kirjaa, tulevaa Hallowee­niakin …
View Post 12 x lukemista pimeneviin iltoihin

Piia Leino: Taivas

Valitsin Piia Leinon Taivaan Kahden naisen lukupii­rimme syyskuun kirjaksi. Muistelen, että olisimme ystäväni Jaanan (joka muuten aloitti vastikään booktube- eli kirja­tu­be­ka­navan, käykää tilaa­massa, Jaanaa on ihana kuunnella!) kanssa olleet reilun vuoden kestäneen lukupii­rimme aikana lähes aina suhteel­lisen samaa mieltä lukemis­tamme kirjoista. Leinon kirjan suhteen kävi kuitenkin toisin: Jaana ensin vähän …
View Post Piia Leino: Taivas

Tommi Kinnunen: Pintti

Tommi Kinnusen kirjat ovat minulle sellaisia, joihin voin aina luottaa: tiedän joka kerta saavani jotain hyvää ja tuttua. Kinnunen osaa luoda maailmoja, joiden sisään on helppo solahtaa. Tänä syksynä julkaistu Pintti ei häviä edeltä­jilleen tässä ollenkaan. Pintti kertoo lasitehtaan hallit­se­massa pienessä kylässä asuvan Tyynelän perheen kolmesta sisaruk­sesta. He kaikki ovat …
View Post Tommi Kinnunen: Pintti