Type and press Enter.

17 kirjaa keväältä 2019

Loppu­vuosi tarkoittaa sitä, että kustan­ta­moiden ensi kauden eli kevään kirja­ka­ta­logit alkavat olla valmiit. Miten ihanaa jälleen päästä kurkis­tamaan tuleviin kirjoihin! Hyvää luettavaa on taas luvassa, mutta ei aivan yhtä paljon mitä listasin tälle syksylle. Se on toisaalta hyvä, sillä – voin jo paljastaa – suunni­tel­missani on keskittyä ensi vuonna pääasiassa …
View Post 17 kirjaa keväältä 2019

Rachel Cusk: Ääriviivat

Ja samalla tavoin minä olin alkanut nähdä omia pelkojani ja toiveitani heijas­tu­neina itseni ulkopuo­lelle, olin alkanut nähdä toisten ihmisten elämän oman elämäni kommen­taarina. Kun katsoin veneen perhettä, näin sen mitä minulla ei enää ollut: näin toisin sanoen sellaista, mitä ei ollut olemas­sakaan. Nuo ihmiset elivät omassa hetkessään, ja vaikka näin …
View Post Rachel Cusk: Ääriviivat

Sarja­ku­va­haaste 1.1.–30.11.2018: koonti

Hurja Hassu Lukija -blogin Jassu emännöi tämän vuoden alusta marraskuun loppuun kestä­nyttä Sarja­ku­va­haas­tetta. Haasteen ideana oli yksin­ker­tai­sesti lukea mahdol­li­simman paljon sarja­kuvia ja blogata niistä. Haaste sattui hyvään aikaan, sillä olen pari viime vuotta halunnut lukea sarja­kuvia enemmän. Niistä bloggaa­minen on joskus ollut myös haasta­vampaa. Luin marraskuun loppuun mennessä (ja ehkä …
View Post Sarja­ku­va­haaste 1.1.–30.11.2018: koonti

Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin

Olen viettänyt koko syksyn ajatte­le­malla naisia yhdessä Mia Kankimäen kanssa. Ensin ajattelin hänen kanssaan tuhat vuotta sitten elänyttä japani­laista hovinaista ja kirjai­lijaa Sei Shōna­gonia ja nyt viimeksi tutki­mus­mat­kai­li­joita ja taitei­li­joita historian varrelta. He ovat kaikki yönaisia: naisia, joita ajatellaan erityi­sesti öisin, kun ei saada unta. Inspi­roivia naisia, jotka ovat olleet …
View Post Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin

Light / Comfort / Peace / Balance

Olen oikeastaan vasta aika lähiai­koina alkanut enemmän miettiä sitä, miltä kotimme näyttää. Liikaa tavaraa, ei yhteen sopivia ja jo liian vanhoiksi ja kuluneiksi käyneitä kalus­teita, tumma ja tilaa vievä sohva, ei kovin hehkeästi voivat viher­kasvit, pursui­levat kirja­hyllyt. Olen kotona suurimman osan ajastani ja koti on turva­paikkani, joten haluaisin viihtyä siellä. …
View Post Light / Comfort / Peace / Balance

Sarja­ku­va­sun­nuntai: fluns­saisen linnun seikkai­luista maagiseen metsään

Antti Ollikainen: Flu, Flu 2 – Jäätävä lentsu, Flu 3 – Viimeiset aivas­tukset Flu on pieni, kolmio­sainen sarjakuva vähän väliä aivas­te­le­vasta linnusta, joka joutuu kaiken­laisiin kommel­luksiin etsiessään aarretta niin eteläi­seltä napa-alueelta kuin meren pinnan alapuo­lel­takin. Sarjakuva ei sisällä tekstiä, joten lukijan äidin­kie­lellä tai edes lukutai­dolla ei ole merki­tystä tarinaa luettaessa …
View Post Sarja­ku­va­sun­nuntai: fluns­saisen linnun seikkai­luista maagiseen metsään

Minna Rytisalo: Rouva C.

Pidin paljon Minna Rytisalon esikois­ro­maa­nista Lempi, se suorastaan yllätti kauneu­dellaan ja varmuu­dellaan. Se oli minusta vuoden 2016 parhaimpia kotimaisia romaaneja. Tänä syksynä Rytisalo teki paluun Rouva C.:llä, uudella histo­rial­li­sella romaa­nillaan, joka kertoo (ja tämä on kehu!) ei yhtään sen vaati­mat­to­mammin kuin Minna Canthin elämästä, fiktion kautta kuitenkin. Rouva C. kertoo siitä …
View Post Minna Rytisalo: Rouva C.

Paris is always a good idea

    Minun Pariisini on: riemua laskeu­dut­taessa Charles de Gaullen lento­ken­täl­le­Notre Damen uljautta heti metrosta tulles­sa­kau­nista Saint-Germain-des-Présia­Eiffel-tornin linjak­kuut­ta­lu­kuisia pieniä taide­gal­le­rioi­taah­taita kapeita katuja­ho­tel­li­huoneen näkymää hämyi­sälle sisäpi­halle     hengäs­tyt­tävää taidetta ja kauniita esineitä sokke­loi­sessa Louvren taide­museos­saaa­mujen hiljaisia katujaPont des Artsin hermos­tut­tavia lankku­ja­Seinen varrella istus­ke­lua­Notre Damen hämäryyttä ja rauhaa­pieniä putiikkeja ja kuppi­loi­ta­kadun …
View Post Paris is always a good idea

Mia Kankimäki: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin

Yksin­ker­tais­tettuna mono no aware tarkoittaa maailman kauneuden ja sen katoa­vuuden aiheut­tamaa liikut­ta­vuuden tunnetta, asioiden määrit­te­le­mä­töntä mutta pakah­dut­tavaa surul­li­suutta. –– Aware on se sama selit­tä­mätön tunne, jonka valtaan joutuu katsoessaan kesäyössä tyynen järven taa laskevaa aurinkoa tai kuullessaan musta­rastaan laulun huhti­kui­sessa illassa: siihen liittyy totaa­lista kauneutta, annos kaihoa, aavistus epätoivoa, tunne …
View Post Mia Kankimäki: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin

9 koukut­tavaa asiaa juuri nyt

Moni rakastaa laatia erilaisia listoja. Niihin on helppo tiivistää asioita, niiden avulla voi lyhyesti suosi­tella jotain, niiden lukemiseen ei mene kauaa. Niitä tullaan näkemään uudessa Lukui­sassa jatkos­sakin aina välillä. Mitä luimme kerran -blogin Laura laati vasta oman suosit­te­lu­lis­tansa syksyyn ja pyysi muita tekemään omansa. Vastaan Lauran pyyntöön en pelkästään suosit­te­le­malla …
View Post 9 koukut­tavaa asiaa juuri nyt