Type and press Enter.

Aino Vähäpesola: Onnen­kissa

*kirja saatu arvos­te­lu­kap­pa­leena Kosmok­selta Kirjal­lisuus ja hämmen­tävät kirjai­lijat ovat parhaim­millaan kansien välissä: sylikissana, joka raapaisee auki lukijan haavat ja lopulta nuolee ne. Kirja on kissa joka joskus katselee kaapin päältä, hyllystä, lymyää nurkissa tai vain kutsuu luokseen tassullaan kerta toisensa jälkeen. Aino Vähäpe­solan esikoisteos Onnen­kissa kiinnitti huomioni aivan ensin hurmaa­valla …
View Post Aino Vähäpesola: Onnen­kissa

Sally Rooney: Keskus­teluja ystävien kesken

Tutus­tu­miseni Sally Rooneyn kirjoihin on tapah­tunut kääntei­sessä järjes­tyk­sessä: luin maalis­kuussa hänen viime vuonna julkaistun toisen romaa­ninsa Normal People ja nyt äskettäin suomeksi julkaistun esikois­ro­maa­ninsa Keskus­teluja ystävien kesken (Conver­sa­tions with Friends, 2017). Eipä järjes­tyk­sellä ole väliä, mutta jos olisin osannut ennustaa, olisin jättänyt niin sanotusti herkul­li­simman viimei­seksi. Keskus­teluja ystävien kesken oli …
View Post Sally Rooney: Keskus­teluja ystävien kesken

Helmet-lukuhaaste 2019: puoli­vä­li­katsaus

Tänä vuonna otan osaa ainoastaan yhteen varsi­naiseen lukuhaas­teeseen eli jokavuo­tiseen Helmet-lukuhaas­teeseen. Nyt touko­kuussa haaste on edennyt osaltani puoli­väliin saakka eli ollaan varsin sopivassa tahdissa. Vaikeimpia kohtia on vielä täyttä­mättä, mutta toivotaan, ettei haasteen kanssa tule loppu­vuo­desta kiire. Katso­taanpa sitten, mitkä kohdat olen saanut jo täyte­tyiksi ja millä kirjoilla. 1. Kirjan …
View Post Helmet-lukuhaaste 2019: puoli­vä­li­katsaus

Svetlana Aleksi­jevitš: Neuvos­toih­misen loppu – kun nykyhet­kestä tuli second handia

*kirja saatu arvos­te­lu­kap­pa­leena Tammelta Meillä oli vilpitön usko… naiivi usko… Uskottiin että ihan pian… että kadulla seisovat jo bussit, jotka vievät meidät demokra­tiaan. Saamme asua kauniissa taloissa emmekä harmaissa “hruštšov­koissa”, raken­namme autobaanoja rikki jauhaan­tu­neiden teiden sijaan, meistä kaikista tulee hyviä. Kukaan ei yrittänyt etsiä tälle uskolle ratio­naa­lisia perus­teluja. Niitä ei …
View Post Svetlana Aleksi­jevitš: Neuvos­toih­misen loppu – kun nykyhet­kestä tuli second handia

Rachel Cusk: Siirtymä

Sanoin, että nykyinen voimat­to­muuden tunteeni oli muuttanut tapaani katsoa tapah­tumia ja tapah­tumien syitä, jopa niin että olin alkanut nähdä niiden ketjussa sen, mitä ihmiset sanoivat kohta­loksi, ikään kuin eläminen olisi vain sitä että lukee eteenpäin saadakseen tietää seuraavan käänteen. Tämä ajatus – että oma elämä on saneltu valmiiksi – oli oudon …
View Post Rachel Cusk: Siirtymä

Keväässä parasta on kevät ja kuusi muuta asiaa

Talven suosi­keista on vieräh­tänyt jo tovi ja tässä on koottuna uudet lempi­asiani. Tykkäil­läänkö samoista asioista juuri nyt? 01 Kevät ja aurinko ja lämpö. Kevät on ehdot­to­masti lempi­vuo­den­aikani. Etenkin juuri tämä vaihe, kun lumi on sulanut, ulkona pärjää jo kevyellä takilla (jopa täällä pohjoi­sem­massa Suomessa) ja aurinko paistaa koko päivän. Paras …
View Post Keväässä parasta on kevät ja kuusi muuta asiaa

Tara Westover: Opintiellä

Olen ihan viime aikoina kiinnos­tunut enemmän muistel­mista ja erityi­sesti sellai­sista, jotka käsit­te­levät tyttöyttä, naiseksi kasva­mista ja perhe­suh­teita. Yksi nämä määri­telmät erinomai­sesti täyttävä muistel­mateos on Tara Westo­verin Opintiellä, joka on ollut suosittu niin muualla maail­malla kuin täällä meillä Suomes­sakin. Tara Westover varttui uskon­nol­li­sessa mormo­ni­per­heessä Idahon vuorilla. Hän on perheen seitse­mästä lapsesta …
View Post Tara Westover: Opintiellä

Viisi kirjaa, jotka kuvaavat minua lukijana

Sain Insta­gra­missa haasteen, jossa minun tuli nimetä viisi kirjaa, jotka kuvaavat brändiäni. En koe Lukuisan olevan varsi­nai­sesti brändi, sillä en pidä itseäni, blogiani tai Instagram-tiliäni niin tunnettuna enkä ole kaupal­lis­tanut sitä – ellei kustan­ta­jilta saatuja arvos­te­lu­kap­pa­leita ja niistä kirjoi­tettuja blogi­tekstejä halua nähdä kaupal­lisena toimintana. En koe hyötyväni Lukui­sasta muuten kuin …
View Post Viisi kirjaa, jotka kuvaavat minua lukijana

Elizabeth Strout: Olive Kitte­ridge

Elizabeth Strou­tista on tullut jo muuta­malla kirjalla yksi lempi­kir­jai­li­joistani. Jokin hänen tyylissään kirjoittaa hyvin tarkka­nä­köi­sesti pikku­kau­punkien ihmisistä viehättää minua suuresti. Strout on ollut nyt myös Suomessa paljon esillä viime vuonna julkaistun romaanin Nimeni on Lucy Barton (My Name is Lucy Barton) ja sen itsenäisen jatko-osan, tänä keväänä julkaistun Kaikki on …
View Post Elizabeth Strout: Olive Kitte­ridge

Niina Mero: Englan­ti­lainen romanssi

Kirja­makuni tuntevat tietä­nevät, ettei romant­tinen viihde­kir­jal­lisuus tai chick lit ole genrejä, joita yleensä lukisin ja joista eniten nauttisin. Genreissä ei itsessään ole varsi­nai­sesti mitään vikaa, mutta ne vain ovat liian keveitä ja viihteel­lisiä omaan makuuni. Kiinnostuin kuitenkin Niina Meron esikois­ro­maa­nista Englan­ti­lainen romanssi kuultuani sen haastavan perin­teisen romant­tisen viihde­kirjan kaava­mai­suuden. Lisäksi …
View Post Niina Mero: Englan­ti­lainen romanssi