13.5.2018

Samanta Schweblin: Fever Dream


It's the worms. You have to be patient and wait. And while we wait, we have to find the exact moment when the worms come into being.
Why?
Because it's important, it's very important for us all.

Amanda-niminen nainen makaa kuolemaisillaan pienen kyläsairaalan osastolla. Hänen vierellään on poika nimeltä David, joka pyytää Amandaa muistelemaan tapahtumia, jotka ovat johtaneet tähän tilanteeseen. Amandan ja Davidin vuoropuhelun myötä viime päivinä sattuneet asiat alkavat hiljalleen purkautua.

Amanda on ollut tyttärensä Ninan kanssa lomailemassa pienessä syrjäisessä kylässä ja tutustunut siellä Davidin äitiin Carlaan. Carla kuitenkin kertoo Amandalle järkyttävän asian: hänen poikansa David on sairastunut aiemmin hyvin vakavasti ja Carla on vienyt tämän paikallisen parantajan luokse. Ainoa keino parantaa poika oli jakaa hänen sielunsa kahtia eikä David ole sen jälkeen ollut enää entisensä.

Samanta Schweblinin kansainvälisen Man Booker -palkinnon ehdokkaanakin ollut pienoisromaani Fever Dream (suom. Houreuni, 2018) on nimensä mukaisesti kuin painajaisuni. Se saa ihokarvat nousemaan pystyyn ja vilkuilemaan ympärilleen. Siinä on todella jotain hyvin hermostuttavaa. Se on myös hyvin outo romaani, jonka maailmasta ja tapahtumista ei saa kunnolla otetta. Sekin vähän hermostutti, mutta samalla myös ihastutti. Siinä on jotain samaa kuin esimerkiksi David Lynchin hienoissa ohjaustöissä, kuten vaikkapa Twin Peaksissa.

Fever Dream kestää erilaisia tulkintoja. Sen voisi kai laskea ekokauhuksi, sillä kylän vesistö on saastunut jollain tuntemattomalla myrkyllä, joka sairastuttaa alueen ihmisiä ja eläimiä. Tuo sama myrkky sairastuttaa lopulta myös Amandan ja hänen tyttärensä. Jokin näkymätön ja tuntematon uhka herättää meissä helposti kauhun tunteita. Fever Dreamia voi myös lukea kertomuksena vanhemmuudesta ja sen voimasta, vanhemman suhteesta omaan lapseensa. Vanhemmat eivät aina pysty suojelemaan lapsiaan, sillä asioita vain tapahtuu. Liika suojelunhalu taas voi olla jopa tuhoavaa.

Tai ehkä kaikki oli vain unta tai jotain muuta?

En oikein vieläkään tiedä, mitä ajattelisin Schweblinin romaanista, vaikka olen miettinyt sitä jo pidemmän aikaa. Se oli omalla tavallaan lumoava ja kauniisti kirjoitettu. Outous oli kiehtovaa, mutta se myös etäännytti. Fever Dream kestäisi kieltämättä useamman lukukerran.

Samanta Schweblin on vieraana kahden viikon kuluttua järjestettävillä Helsinki Lit -kirjallisuusfestareilla. Tänä vuonna festarivieraiden joukossa on vaikka keitä kiinnostavia tyyppejä ja olenkin sopivasti viime aikoina lukenut heidän kevään uutuuskirjojaan. Tässä pieni lista:

Ayòbámi Adébáyò: Älä mene pois
Ebba Witt-Brattström: Vuosisadan rakkaussota
Hannele Mikaela Taivassalo & Catherine Anyango Grünewald: Scandorama

Lisäksi haluaisin vielä lukea (mutta en varmaan ennätä ennen festareita, en ainakaan kaikkia) Kim Leinen Kuilun, Domenico Starnonen Solmut ja Morten Strøksnesin Merikirjan. Hirveän kiinnostavia vieraita siis luvassa!


––

Samanta Schweblin: Fever Dream
(Núcleo del disturbio, 2014)
Kääntänyt Megan McDowell
Riverhead Books 2017, 183 s.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti