28.12.2017

Yuval Noah Harari: Homo deus : Huomisen lyhyt historia


"Ainoa pysyvä asia historiassa on kuitenkin se, että kaikki muuttuu."

Joulukuu on ollut lukukuu. Ennen kuin pääsen koostamaan koko vuotta ja tekemään katsauksia tulevaan, täytyy minun saada vielä ainakin tästä joulukuun jättiläisestä heränneet mietteet kirjoitettua ylös. Yuval Noah Hararin Homo deus : Huomisen lyhyt historia on jatkoa viime vuonna suomeksi ilmestyneelle teokselle Sapiens : Ihmisen lyhyt historia. Kun Sapiens kertoi homo sapiensin kehityksestä nykyihmiseksi ja ihmiskunnan historiasta, Homo deuksessa katse on tulevassa. Mihin jatkamme tästä missä olemme nyt?

Ihmiskunta on onnistunut laajassa mittakaavassa pääsemään eroon nälänhädistä, päihittämään kulkutaudit ja jättämään taakseen sodat. Jos ihminen ei keksi tulevaisuudessa enää mitään tekemistä, hänelle tulee todella tylsää. Tällainen tilanne ei kuitenkaan ole mahdollinen, sillä "historia ei siedä tyhjiöitä". Jotkin muut asiat täyttävät edellisten, pääasiassa ratkottujen ongelmien jättämän tilan. Hararin mukaan ihmiskunnan seuraavat päämäärät ovat todennäköisesti kuolemattomuus, onni ja jumalallisuus. Kun nälkä ja kulkutaudit on voitettu, pyrimme seuraavaksi voittamaan ikääntymisen ja jopa kuoleman. Ne ovat vain teknisiä esteitä, joiden ratkomisen olemme jo aloittaneet. Kun elintasomme on noussut korkeaksi, haluamme seuraavaksi olla mahdollisimman onnellisia. Ja kun ihminen on kohotettu koko maapallon merkittävimmäksi eläimeksi, pyrimme seuraavaksi tekemään siitä jumalan, homo deuksen. Tämä tapahtuu ihmistä parantelemalla: biotekniikan avulla, rakentamalla kyborgeja tai luomalla epäorgaanisia olentoja.

Hararin ja monen muun tieteilijän mukaan kaikki organismit, olivat ne sitten orgaanisia tai ei-orgaanisia, ovat algoritmeja. Siis myös ihminen on algoritmi. Jos ihminen on algoritmi, ihmisellä ei esimerkiksi ole vapaata tahtoa. Ihminen ei ehkä oikeasti itse tiedä, miksi hän tekee jonkin päätöksen tai vaikka ajattelee jotain tiettyä asiaa. Samat matemaattiset lait pätevät sekä biokemiallisiin (ihminen ja muut eläimet) että sähköisiin (esimerkiksi tietokoneet ja muut ihmisen luomat laitteet) algoritmeihin. Näin ajatellaan dataismissa, joka on jo aloittanut tiensä maailman suurimman uskonnon paikan tavoittelijana. Dataistisessa ajattelussa piilee kuitenkin yksi ihmiskuntaa uhkaava vaara: jos kaikki organismit ovat algoritmeja, teoriassa ei-orgaaniset organismit voisivat korvata orgaaniset organismit. Äärimmäisessä tilanteessa elämä voisi jatkossa olla enää pelkkiä datavirtoja ja ihminen nykyisessä muodossaan pelkkä muisto menneistä ajoista.

Tämä kaikki voi kuulostaa aika scifiltä, mutta Hararin tekstissä on pitkälti järkeä. Pitää myös ottaa huomioon, etteivät Hararin kuvaukset ihmiskunnan tulevaisuudesta tule tapahtumaan huomenna, viikon päästä tai tuskin vielä meidän elinaikanammekaan. Itse asiassa Hararin kuvailemia asioita ei välttämättä tapahdu ollenkaan, vaikka ne tuntuvatkin päivä päivältä todennäköisimmiltä. Ehkä ihmiskunnan tulevaisuus on kuin suoraan nykyajan dystopioista, ehkä päätämmekin (tai algoritmimme päättävät) tehdä toisin.

Kuten Sapiensissa, myös Homo deuksessa Hararin teksti on hyvin miellyttävää lukea. Hän kertoo monimutkaisista asioista varsin yleistajuisesti ja siten, että tekstiin jää helposti koukkuun. Hän käyttää myös paljon esimerkkejä, joilla havainnollistaa kertomustaan. Valitettavasti tuo havainnollistaminen on välillä kuin rautalangasta vääntämistä, vähemmälläkin selittämisellä ymmärtäisi. Samalla kuitenkin rakastin niitä kaikkia esimerkkejä ja nippelitietoa, ja olisin oikeastaan halunnut tietää lisää monista asioista ja tutkimuksista, vaikka ne eivät olisikaan enää oikein liittyneet Hararin sen hetkisiin pointteihin. Suurempi ongelma on kuitenkin toisto. Kirjan luvuissa käsitellyt asiat leikkaavat toisiaan, mikä on toisaalta ihan kiva, jos kirjaa ei vaikkapa ehdi lukea kovin tiiviissä tahdissa, mutta intensiivisemmällä lukutavalla lukija joutuu kärsimään melko runsaasta toistosta. Kirjassa käsitellään lisäksi jonkin verran jo Sapiensista tuttuja asioita, mutta koska ne liittyvät niin olennaisella tavalla myös ihmisen tulevaisuuteen, se ei minua häirinnyt.

Pidän paljon Hararin tyylistä kirjoittaa populaaria kertovaa tietokirjallisuutta ja olen useista asioista samaa mieltä hänen kanssaan – olemme siis niin sanotusti samalla aaltopituudella. Täytyy kuitenkin sanoa, että pidin enemmän Sapiensista, koska se on minusta johdonmukaisempi ja selkeämpi kokonaisuus, ja historia on tulevaisuutta enemmän omaa alaani, osaamistani ja kiinnostuksenkohteitani. Kummassakaan kirjassa Harari ei kuitenkaan päästä helpolla, sillä ne eivät anna ruusuista kuvaa historiastamme ja tulevaisuudestamme. Välillä on kuitenkin hyvä ajatella epämiellyttäviäkin asioita.


13. Kirja "kertoo sinusta" / Helmet-lukuhaaste 2017

––

Yuval Noah Harari: Homo deus : Huomisen lyhyt historia
(Homo Deus. A Brief History of Tomorrow, 2015)
Suom. Jaana Iso-Markku
Bazar 2017, 447 s.

4 kommenttia :

  1. Mun kiinnostus Hararin kirjoihin heräs, ku katoin jonku videon, jossa häntä haastateltiin. Hänen ajatukset tuntuu tosi mielenkiintosilta. Vielä pitäis kirjat hommata käsiin ja lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hänellä on varsin fiksuja ja vakuuttavia mielipiteitä historiasta ja tulevaisuudesta. Ja vaikkei kaikesta olisikaan samaa mieltä, on hänen kirjojaan mukava lukea, sillä hän kirjoittaa miellyttävästi ja hyvin perustellen. Suosittelen ensin Sapiensia, sitten tätä :)

      Poista
  2. Mulla tyssäsi Hararin Sapiens noin puolivälin paikkeille, se jäi vähän jumiin siihen raha-jargoniin.. Olen muutaman kerran yrittänyt palata kirjan pariin, mutten ole onnistunut, nyt mietin että antaisinkohan vielä mahdollisuuden, niin voisin ehkä vielä tämän toisenkin osan joskus lukea. Saa nähdä miten käy! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän voisi varmaan lukea ilman Sapiensiakin, mutta historian tunteminen varmasti syventää tätä kirjaa. Joten kannattaa vielä kokeilla :)

      Poista