10.11.2017

Finlandia-palkinto 2017: kaunokirjallisuuden ehdokkaat

Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat on nyt julkistettu. Viime vuonna palkinto uudistui siten, ettei enää jaeta Tieto-Finlandiaa, Finlandia Junioria ja Finlandiaa, vaan kaikkien kategorioiden (tietokirjallisuus, lasten- ja nuortenkirjallisuus ja kaunokirjallisuus) voittajat saavat Finlandia-palkinnon. Käytäntö ei erottele palkintoja tai kirjallisuuden lajeja toisistaan, vaan ne ovat yhtä arvokkaita.

Kuten myös viime vuonna, myös tänä vuonna lukijat pääsevät äänestämään omia suosikkejaan. Äänestys käynnistyy tänään perjantaina 10. marraskuuta klo 12 Suomen Kirjasäätiön sivuilla ja päättyy pari päivää ennen voittajien julkistusta, sunnuntaina 26. marraskuuta klo 23.59. Äänestyssivulle pääset täältä.

Mutta mennään jo niihin ehdokkaisiin, nehän ne tässä eniten kiinnostavat! Ehdolla vuoden 2017 kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi ovat seuraavat teokset:


Hanna Hauru: Jääkansi (Like)

Raadin perustelut:
"Hauru osaa kirjoittaa sanat niin täyteen merkityksiä, että häntä voi kirjoittajana kutsua timantinhiojaksi. Jääkansi on sodasta ja hulluudesta toipuvan perheen tarina, jossa elämän perusasioista kasvaa suurenmoinen ja koskettava romaani. Tätä kirjaa ei voi lukea ulkokohtaisesti, se puhuttelee lukijaansa kuin ystävää ja sen jokainen lause on kevyt lukea, mutta painava kantaa."


Juha Hurme: Niemi (Teos)

Raadin perustelut:
"Myytti vastaa kysymykseen, mistä olemme tulleet ja minne olemme menossa. Myytti on siis selitys metafyysisiin olemassaoloa koskeviin kysymyksiin. Juha Hurmeen Niemi vastaa Suomea ja suomalaisia koskevaan myyttiin kaikella sillä tiedolla, jota kulttuurimme kantaa. Näin laajan kokonaisuuden voi kattaa vain suurenmoisella diletanttisella kaunokirjallisuudella, jossa Hurme haastaa pystypäin niin legendaarisen Egon Friedellin kuin Zachris Topeliuksenkin."


Tommi Liimatta: Autarktis (Like)

Raadin perustelut:
"Lämmin humanismi alkaa puhutella kirjan ensimmäisestä luvusta lähtien. Kirjan nimi tulee sanoista arktis ja autonomia. Kun maaseutu tyhjenee ja infrastruktuuri sammuu syrjäseuduilta, sinne jäävät ihmiset saavuttavat autonomian. He huolehtivat omasta elämästään, kulttuuriperinnöstään ja elämän mielekkyydestä omaehtoisesti. Autarktis on suurenmoinen riippumattomuuden ylistys."


Miki Liukkonen: O (WSOY)

Raadin perustelut:
"Proosaa voidaan kutsua lauseista koostuvaksi selvitykseksi asian tilasta. Miki Liukkosen O on tässä suhteessa selvitys pakkoneuroottisesta milleniaalisukupolven ajasta, jossa syiden etsiminen muodostuu metsäksi, jonka jokainen puu tutkitaan. O on maksimaalisuudessaan pysäyttävä teos. Sen kieli on täsmällisyydessään hykerryttävää ja kieliainekseltaan se näyttää ehtymättömältä. O kykenee synnyttämään lukijassa uteliaisuutta jokaisella sivullaan, ja havaintojen tarkkuudessa se on ennennäkemättömän terävä."


Cristina Sandu: Valas nimeltä Goliat (Otava)

Raadin perustelut:
"Sandu onnistuu esikoisromaanissaan tekemään näkyväksi sen, miten kieli, kulttuuri ja synnyinmaa ovat aina ihmisen ja ihmisyyden rakennuspalikoita. Kansakuntien haavat ovat monesti yhtäläisiä, vaikka päättäisimme tältä silmämme ummistaa ja jakautua parempiin ja huonompiin, voittajiin ja häviäjiin, ihmisiin ja toisiin. Romaniankielinen kulttuuri elää Sandun romaanissa kiinteänä osana suomalaisuutta."


Jaakko Yli-Juonikas: Jatkosota-extra (Siltala)

Raadin perustelut:
"Suomalainen poliittinen kulttuuri on viime vuosina muuttunut merkittävästi ja historiallisesti. Yli-Juonikkaan poliittinen satiiri ei pelkästään kommentoi yhteiskuntaa, vaan se pureutuu siihen työkaluun, jolla massoihin vaikutetaan: kieleen. Digitaalinen kulttuuri vaikuttaa näkyvästi tapoihin käyttää kieltä, ja Yli-Juonikas sisällyttää romaaniinsa sen koko repertoaarin. Tämä romaani on upealla tavalla törkeä."

––

Mitäs mietteitä ehdokkaat herättävät? Onko mukana omia suosikkejasi tai osasitko arvata näiden löytyvän listalta?

Jos viime vuoden ehdokkaat olivat vähän tavallisia ja turvallisia ja sitä edellisen vuoden taas todella outoja, tänä vuonna painottuu selkeästi kokeileva kerronta. Mielenkiintoista!

Olen todella iloinen, että Hanna Haurun Jääkansi pääsi ehdolle, sillä se on ollut tämän vuoden suosikkikirjojani. Toivoin näkeväni sen ehdokkaiden joukossa omissa veikkailuissani, vaikka vähän olin epäileväinen, voisiko se päästä mukaan. Eli hyvin iloinen yllätys! Toiseksi olen iloinen Cristina Sandun Valas nimeltä Goliatin ehdokkuudesta. En ole vielä lukenut sitä (aion pian, sillä se vaikuttaa todella kiinnostavalta) ja ehdokkuus on ihan huippu juttu nuorelle esikoiskirjailijalle.

Käy myös katsomassa, mitkä kirjat ovat ehdolla tietokirjallisuuden ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden kategorioissa. Lisätietoja kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaista, mm. raadin perustelut, löydät täältä.

Tietokirjallisuuden voittajan valitsee uutisankkuri ja kirjailija Matti Rönkä, lasten- ja nuortenkirjallisuuden voittajan muusikko Anna Puu ja kaunokirjallisuuden voittajan ministeri ja ihmisoikeuksien puolustaja Elisabeth Rehn. Kaikkien kolmen kategorian voittajat julkistetaan keskiviikkona 29. marraskuuta klo 14.

12 kommenttia :

  1. Myös minä innostuin Haurun ehdokkuudesta. :) Uskon, että Haurun kirjat kaipaavat huomiota. Jääkansi on upea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, ihanaa! Minäkin luulen, että Hauru on monille vähän tuntemattomampi nimi. En minäkään tiennyt hänen kirjoistaan ennen Jääkantta.

      Poista
  2. Haurun Jääkansi on hieno kirja ja olen tosi iloinen hänen ehdokkuudestaan. Olen postannut myös Kahden maan Ebban. Koiramäen Suomen historia odottaa lukemista ja postausta.
    Nämä Finlandiaehdokkaat ovat virkistäviä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, Hauru nyt vähintäänkin ansaitsi ehdokkuutensa :) Ehdolla olevat lastenkirjat ovat kaikki kiinnostavan oloisia, etenkin Kunnas näin historiasta pitävänä. Tietokirjat taas eivät herätä yhtä suuria lukuhaluja.

      Poista
  3. Arvasin, että Liukkonen pääsee ehdokkaaksi, sen verran näyttävästi se on kotimaisen kirjallisuuden kentälle astellut. Tuolla se odottaa signeerattuna hyllyssä, että lukisin sen. Jääkansi kiinnostaa myös!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liukkosen romaani saattoi olla näistä ehkä arvattavin. Minä en tiedä, olenko tarpeeksi kiinnostunut, että lukisin sen, en ainakaan ihan lähitulevaisuudessa. Ja kun se on niin paksukin :D Hienoa, että ehdokkaiden joukossa on kaksi hyvin nuorta tekijää (eli Liukkonen ja Sandu).

      Poista
  4. Koen olevani tällä hetkellä niin pihalla tämän vuoden kotimaisista uutuuksista, etten oikein osaa olla mitään mieltä. Hieman yllättivät, kun ovat vähän vieraampia ja teokset tosiaan melko kokeilevia. Mutta positiivinen yllätys ehdottomasti!

    Lanut ovat enemmän tuttuja, ja ehdokkaista olen lukenut kaksi + yhden selaillut läpi, mutta ajattelin syventyä siihen nyt uudelleen. Muutkin luen, paitsi Kunnasta en välttämättä. Pidän tosi paljon Kunnaksesta, mutta hän on niin iso nimi ja kirjat tuttuja, etten osaa olla niin innoissani hänestä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuskin tulen (koskaan?) lukemaan näitä kaikkia, esimerkiksi Yli-Juonikkaan Jatkosota-extra ei vain kiinnosta tarpeeksi, joten sinällään listalla olisi voinut olla enemmän niitä omia tämän vuoden suosikkejani tai muita minua henkilökohtaisesti kiinnostavia kirjoja, mutta kokonaisuutena tällainen kokeilevampi lista on todellakin tervetullut tuuletus Finlandiassa :)

      Kiva kuulla sitten, mitä pidät niistä muista lanuista! Kunnas kiinnostaa minua ehdokkaista eniten, mutta se on ehkä ymmärrettävää kiinnostuksenkohteideni perusteella :D

      Poista
  5. Hauru on melkoinen yllättäjä. Tai en tiedä onko, mutta minusta se vaikuttaa jotenkin hyvin epätavallisesta ehdokkaalta. Eli siinä mielessä yllättäjä. Olen lukenut Jääkannen ja kaikki Haurun pienromaanit eli faniksi voisi minua sanoa. :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, minustakin! Hän on monelle varmasti aika tuntematon nimi. Toivoin Jääkannen ehdokkuutta, mutta en olisi kyllä lähtenyt lyömään vetoa, että se löytyy listalta :D Minä olen lukenut vasta Jääkannen ja Paperinarujumalan, mutta pari muuta teosta on lainassa kirjastosta, joten jospa ehtisin niiden pariin pian!

      Poista
  6. Olin kyllä yllättynyt näistä valinnoista. Valas nimeltä Goliat löytyy katalogeista tekemältäni lukulistalta, muttei sekään ihan top-kiireysluokassa ole. Kansi on minulle kamalan ruma. Jääkannen luin yhdellä kesän maratoneista kun se on niin lyhyt. Olihan se aika huisi ja selvästi Haurulla on taito sanoa paljon ja isosti pienessä sivumäärässä.

    Sitä mietin näistä ehdokkaista, ettei näissä tuo Suomi 100 -teema mitenkään erityisesti korostu. Tuo Niemi kai on sen tyyppinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei taida pahemmin Suomi 100 näissä korostua, ainakaan missään perinteisessä mielessä. En sitten tiedä, pitäisikö. Onhan sekin hienoa, että 100-vuotiaassa Suomessa julkaistaan myös kokeilevaa kirjallisuutta ja mahtavaa, että huomioidaan tuoreempia kirjailijasukupolvia. Yllättävä lista kuitenkin.

      Mä taas en osaa päättää, pidänkö Sandun kirjan kannesta vaiko en. Jokin siinä vetää puoleensa ja kiinnostaa. Olen lukenut sitä nyt pikkuisen ja pidän!

      Poista