19.10.2017

Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia


Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavia on kiinnostanut minua jo hyvän tovin. Kun se julkaistiin vuonna 2014, en kiinnittänyt siihen erityistä huomiota enkä nyt sen luettuani todellakaan ymmärrä miksen. Nyt oli korkea aika viimeinkin tutustua Statovciin, sillä Kissani Jugoslavia on julkaistu tänä vuonna muun muassa Briteissä ja Yhdysvalloissa nimellä My Cat Yugoslavia ja se on saanut kiittäviä arvosteluja. Käännöksessä on muuten aivan upea kansi. Romaani on myyty yhteensä ainakin 14 maahan, huippua! Se valittiin myös vuoden 2014 kirjaksi Ylen Kirjojen Suomen 101 kirjaa -hankkeessa.

Kissani Jugoslavia on tarina kahdesta eri henkilöstä, kahdesta eri ajasta, kahdesta eri maasta. 1980-luvun Jugoslaviassa nuori nainen, Emine, kohtaa kivellä istuessaan tulevan aviomiehensä, mutta sitten kaikki, rakkaus, perhe, kotimaa, hajoaa palasiksi. Nykyajan Suomessa nuori Kosovassa syntynyt mies Bekim etsii omaa paikkaansa maailmasta. Hän ostaa käärmeen, vaikka pelkää eläintä, ja tapaa baarissa kauniin mustavalkoisen kissan, jonka kutsuu luokseen, vaikka tämä näyttää jo ensikohtaamisella kyntensä.

Kissani Jugoslavia on romaani, jota on mahdoton tiivistää vain muutamaan sanaan. Se kertoo niin monesta asiasta: maahanmuutosta ja siihen liittyvistä pelon ja häpeän tunteista, yksinäisyydestä ja ulkopuolisuudesta, nuoruudesta ja rakkaudesta, kulttuuriin sidotuista perinteistä ja tavoista, mutta myös niiden haastamisesta, juurista ja juurettomuudesta, homoseksuaalisuudesta, sukupolvista, vanhemman ja lapsen välisestä suhteesta, historiasta. Vaikka aiheita ja teemoja on paljon, niitä ei, hämmästyttävää kyllä, ole lainkaan liikaa. Ne kaikki kietoutuvat toisiinsa niin saumattomasti, ettei yksikään aihe tai teema tunnu mitenkään väkinäiseltä.

Kirjan rakenne on kiehova. Kahden eri henkilön välillä vaihteleva kerronta ja tematiikka pitävät mielenkiintoa yllä. Lopussa yhdistyvät tarinalinjat ja teemat taas päättävät romaanin siten kuin sen vain voi päättää. Romaani on myös kyllästetty symboliikalla. Mistä kertovat esimerkisi Bekimin käärme tai hänen baarissa tapaamansa puhuva kissa? Edustavatko ne pelkoa ja sisäistä ääntä? Menneisyyttä? Ympäröivää kulttuuria? Jokainen voi tulkita symbolit eri tavoin ja vaikka ne herättäisivätkin enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, se pikemminkin lisää romaanin kiehtovuutta.

Yksi suurimpia asioita, joita tässä romaanissa rakastin, on sen yhtäaikainen tuttuus ja vieraus. Moni asia ja tunne tuli likelle ja samastutti, mutta vähintään yhtä moni oli uusi ja vieras, sellainen, jota halusin tunnustella, ihmetellä ja ymmärtää. Romaanissa on paljon erilaisia pintoja, joista pystyy heijastamaan omia kokemuksiaan ja tunteitaan. Usein sellaiset romaanit ovatkin niitä parhaimpia – tai ainakin taidokkaimpia.

Kissani Jugoslavia on omaperäinen, taitavasti kirjoitettu romaani, jota lukiessa herää halu ymmärtää, pakahtuu ja huokaa onnesta. Haluan pian lukea Statovcin toisen romaanin, Tiranan sydämen.


32. Kirja on inspiroinut muuta taidetta (romaanista on tekeillä näytelmä) / Helmet-lukuhaaste 2017

––

Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia
Otava 2014, 285 s.

6 kommenttia :

  1. Tää on kyllä yksi vuoden parhaita lukukokemuksia, oikeastaan vahvempi on vain alkuvuodesta lukemani Tiranan sydän. Ihan mieletön, ja hienosti tästä kirjoitit. Sillä kuten sanoit, tätä on todella vaikea tiivistää muutamaan lauseeseen, saati purkaa paloiksi. Toivottavasti Statovci kirjoittaa vielä hurjasti lisää. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau, huippua kuulla, että Tiranan sydän on vielä vahvempi! Onneksi se odotteleekin jo pinossa vuoroaan. Toivotaan Statovcille pitkää uraa :)

      Poista
  2. Olen lukenut kirjan jo kaksi kertaa ja postasin siitä Ylen Kirjojen Suomi 101 kirjaa hankkeessa. Onneksi kirja osui juuri minulle, koska pidän siitä hurjan paljon. Olen lukenut myös Tiranan sydämen. Kirjailija oli kirjoittanut niitä yhtä aikaa ja aikonut niistä tehdä yhden kirjan, mutta onneksi niistä tuli kaksi kirjaa, molemmat huippukirjallisuutta.
    Hienoa, että ovat lähteneet valloittamaan maailmaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulle sattui hyvä kirja, joka kestää hyvin uudelleenluvun. Olipa kiinnostava tieto tuo kirjojen kirjoittaminen samaan aikaan, onkohan niissä paljon yhteistä? En ole yhtään perehtynyt (enkä muista), mistä Tiranan sydän kertoo ja millainen se on, mutta taidan ottaa pian selvää :) Tämä Kissani Jugoslavia olisi hauska lukea myös englanniksi, sillä olisi kiva tietää, miten se on käännetty.

      Poista
  3. Tiranan sydän oli ihana, mutta tämä mulla on edelleen kesken. Aion kyllä vielä joskus lukea, mutta se vaatii jotain enemmän kuin mitä viime lukukerralla oli annettavana :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, lisää Tiranan sydämen suitsutusta!! Koitan lukea sen pian, niin olen sitten ajan tasalla Statovcista :D Yritä tosiaan vielä Kissaa, uskon, että pidät siitä, kunhan saat ajoitettua sen sopivaan hetkeen!

      Poista