3.8.2017

Yaa Gyasi: Homegoing


Ghanalais-yhdysvaltalaisen Yaa Gyasin romaani Homegoing (suom. Matkalla kotiin, Otava 2017) on kirja, joka tekee vaikutuksen. Olen vieläkin vähän järkyttynyt siitä, että se on nuoren Gyasin esikoisromaani. Ällistyttävää ja miten kunnianhimoista aloittaa kirjallinen ura tällaisella teoksella!

Homegoing on massiivinen sukusaaga, jossa seurataan yhteensä neljäntoista eri ihmisen elämää. Kaikki alkaa 1700-luvun Ghanasta, joka oli silloin vielä nimeltään Kultarannikko, jossa toisilleen tuntemattomien sisarpuolien polut vievät varsin erilaisiin suuntiin: Effiestä tulee valkoisen brittikuvernöörin vaimo maan rannikolla sijaitsevassa linnakkeessa, Esi rahdataan orjalaivalla Amerikkaan. Näitä tapahtumia seuraa kaksisataa vuotta, joiden aikana Effien ja Elin jälkeläiset pääsevät yksi kerrallaan ääneen; toinen sukuhaara Ghanassa, toinen Amerikassa. Ghanassa ihmisten elämään vaikuttavat merkittävällä tavalla vaikea suhde valkoisiin valloittajiin, orjakauppa ja heimosodat, Amerikassa taas orjuus ja rotuerottelu. Ne ovat kokemuksia, kipupisteitä, jotka kulkevat läpi sukupolvien ketjun ja vaikuttavat ihmisten elämään yhä edelleen.

Homegoing saattaa alkuun vaikuttaa raskaalta kirjalta. Sitä se onkin aiheidensa puolesta, mutta voisi olla myös rakenteeltaan, sillä kirjan kertoja vaihtuu joka luvussa, muutaman kymmenen sivun välein. Lukijan on siis jatkuvasti tutustuttava uuteen kertojaan ja uuteen miljööseen. En kuitenkaan kokenut kirjan rakennetta raskaaksi tai mitenkään ongelmalliseksi, vaan halusin pikemminkin jatkuvasti tietää, mitä seuraaville sukupolville tapahtuu. Onneksi kirjan alussa on sukupuu, joka auttaa pysymään kartalla. Jos pidät novelleista, tähän kirjaan on silloin erityisen helppo upota, sillä se on melkein kuin novellikokoelma, jossa kertomukset kuitenkin linkittyvät toisiinsa sukulaisuuden kautta.

Kummankaan kirjassa seurattavan sukuhaaran polut eivät ole helppoja kulkea. Ne ovat usein hyvin, hyvin pitkiä ja mutkikkaita, raastavia ja kipeitä. Edes aika ei auta, vaan sukupolvi sukupolvelta ongelmat joko kasautuvat tai uudistuvat. Kirjan henkilöiden kertomuksissa on kuitenkin lähes aina pilkahdus valoa, yleensä rakkauden muodossa, jokin tekee elämästä elämisen arvoista. Vaikka kirjan lukeminen oli välillä todella järkyttävää, oli se silti oudon lohdullinen lukukokemus. Ehkä tunne syntyi siitä, että tiesin koko ajan lukevani niin hyvin kirjoitettua ja tärkeää kirjaa. Ainakaan sen loppu, viimeinen luku, ei sitä tunnetta aiheuttanut, sillä se onnistui kliseisyydellään ja ennalta-arvattavuudellaan hieman latistamaan kokonaisvaikutelmaani kirjasta.

Lopun kömpelyydestä huolimatta Homegoing on kaikin puolin hirveän taidokas kirja, joka voisi vaikka korvata useat historian oppitunnit. Sitä on helppo suositella ihan kaikille.


26. Sukutarina / Helmet-lukuhaaste 2017

––

Yaa Gyasi: Homegoing
Penguin Books 2017 (2016), 305 s.

17 kommenttia :

  1. Kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta kirjalta. Täytyy lisätä lukulistalle. Vaikutuin pari vuotta sitten lukemastani Juuret nimisestä kirjasta, joka kuulostaa aiheensa puolesta samankaltaiselta kuin tämä kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Poikaystäväni on myös kehunut Juuria, se olisikin meillä englanninkielisenä hyllyssä. Minäpä yritän puolestani pitää sen mielessä!

      Poista
  2. Tämä oli tosiaan hieno ja vaikuttava kirja, omani onkin ollut kierrossa siitä asti kun sain sen itse luettua, tätä on tosiaan helppo suositella oikeastaan kaikille. Alan itsekin päästä jo onneksi yli lopun aiheuttamasta pienoisesta pettymyksestä, se ei tosiaan ihan parhaita ollut, mutta kirjan muu vahvuus antanee sen anteeksi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siirappisesta lopusta huolimatta kirja oli onneksi muuten todella, todella vahva :) Saa nähdä, mitä Gyasi kirjoittaa seuraavaksi!

      Poista
  3. Kiinnostuin. Täytyykin laittaa tämä nyt oikeasti lukulistalle, eikä vain hipelöidä sitä kirjakaupassa, koska kannessa on niin kivat värit:-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se kovakantinen / suomenkielinen on kans tosi nätti, siinä onkin vielä voimakkaammat värit kuin tässä pehmeäkantisessa :) Suosittelen!

      Poista
  4. Pidin tästä ihan valtavasti (lopusta huolimatta) ja samaa mieltä kuin Laura yllä, että tätä voi suositella ihan kaikille.

    Lukemassani kirjassa oli erilainen kansi, mutta erittäin hieno on tämäkin kansi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En todellakaan keksi, kenelle tätä nimenomaan en haluaisi suositella. Kansi on kieltämättä vangitseva, mutta niin on siinä toisessakin, se mikä on suomennetussakin kirjassa.

      Poista
  5. Minustakin tämä oli todella vaikuttava, vaikka aluksi hieman kauhistuin kirjan novellimaista rakennetta. Se toimi kuitenkin todella hyvin. Sinun tapaasi koin kirjan lopun sen suurimmaksi heikkoudeksi, mutta annettakoon se anteeksi koska oli muuten niin upea kirja. <3

    Ihana kansi, onkohan brittipokkariversio? Minusta on ihanaa, kun Brittilässä monesti tehdään eri kansi koviksille ja pokkareille. Sama teema on kuitenkin nähtävissä kannessa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Novellimainen rakenne vaati alkuun hieman totuttelua, vaikka novelleja rakastankin. Mutta erittäin hyvä ratkaisu!

      En ole ihan varma, onko tämä nimenomaan brittipokkarikansi, luultavasti? Pokkari ainakin on :)

      Poista
  6. Minulle tuo teoksen rakenne sopi ihan valtavan hyvin. Olen lukijana melko kärsimätön, joten oli ihana vaihtaa maisemaa tai hahmoa niin usein. Todella ansiokas teos ja kaiken maineensa arvoinen, vaikka minäkin annan lopusta pienen miinuksen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, minäkin rakastan novelleja, joten rakenne ei haitannut ollenkaan. Aluksi vaati vain hieman sopeutumista, että tottui tiuhaan vaihtuviin hahmoihin ja maisemiin. Ei tähän mikään perinteinen ratkaisu olisi edes sopinut. :) Hieno kirja, lopusta huolimatta.

      Poista
  7. Tämä löytyikin jo lukulistalta, mutta alkaa tuntua siltä, että pitää ottaa melko pian jo lukuunkin :)

    VastaaPoista
  8. Tämä on ollut ehdottomasti yksi vuoden parhaista kirjoista, joita olen lukenut. Sopisi todellakin yläasteikäisten luettavaksi, avaa historiaa täysin toisella tavalla. Pidin teoksen rakenteesta todella paljon ja loppu, niin ennalta arvattava kuin se tuntuikin olevan ja itsestäänselvyys, ei onneksi haitannut liikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä tullee nousemaan melko korkeille sijoituksille minunkin vuoden kirjoissani. Toivottavasti Gyasin seuraava kirja on vähintään yhtä hieno!

      Poista
  9. Tämä menee pitkälle lukulistalleni heti.

    VastaaPoista