15.8.2017

Sylvain Neuvel: Sleeping Giants


Tyttö nimeltä Rose on kokeilemassa uutta pyöräänsä kotinsa lähellä, kun hän putoaa suureen kuoppaan, josta loistaa sinivihreää valoa. Kun hänet lopulta löydetään, pelastajat kohtaavat erikoisen näyn: Rose makaa jättimäisen metallisen kämmenen päällä. Seitsemäntoista vuotta myöhemmin samainen Rose alkaa johtaa tutkimusryhmää, jonka on määrä tutkia, mikä tuo outo metallinen kappale oikein on. Sitten kappaleita eli käytännössä muita ruumiinosia alkaa löytyä lisää ja vaikuttaa siltä, että ne muodostavat kokonaisen ruumiin, jättiläisen. Mutta mikä tarkoitus jättiläisellä oikein on ja miksi sen ruumiinosia löytyy maan alta?

Perustimme vastikään ystäväni Jaanan kanssa lukupiirin, jonka nimeksi valikoitui kätevästi Kahden naisen lukupiiri. En olisi voinut toivoa parempaa lukupiirikaveria, sillä olemme tunteneet Jaanan kanssa jo iäisyyden ja Jaana on tosi ihana tyyppi! Aiomme lukea kirjan per kuukausi ja valinnat teemme vuorotellen. Emme kuitenkaan ole mitään tiukkapipoja, joten säännöt joustavat tarvittaessa. Jaana sai kunnian valita lukupiirimme ensimmäisen kirjan ja hän päätyi ehdottamaan Sylvain Neuvelin tieteisromaania Sleeping Giants (suom. Uinuvat jättiläiset, Like 2017) ennen kaikkea sen kauniin kannen vuoksi (olen muuten samaa mieltä, kansi on lumoava). Sleeping Giants oli minustakin oikein hyvä valinta, sillä se löytyi jo valmiiksi kirjahyllystäni, koska ostin sen viime vuonna lahjaksi poikaystävälleni. En kuitenkaan ollut lukenut sitä vielä itse.

Sleeping Giants on varsin kelpo scifi-romaani, jota suorastaan ahmi. Yllättäviltä tapahtumilta ei kirjassa vältytä ja vauhdikkaat juonenkäänteet ovatkin ehdottomasti sen vahvuus. Pidin myös kirjan rakenteesta – tarina koostuu lähestulkoon pelkistä haastatteluista – sillä raporttimainen muoto tukee hyvin toiminnantäyteistä juonta. Tällaisella rakenteella on myös omat haasteensa, joilta ei kirjassa täysin vältytty. Esimerkiksi kirjan henkilöhahmot jäävät aika etäisiksi. Pidin kuitenkin siitä, että mukana on useampi vahva naishahmo, vaikkakin tarkemmin ajateltuna yksi heistä nähdään lopulta aika pitkälti toisen, miespuolisen hahmon kautta, ja yksi on pahis, jolla täytyy, tietysti, olla jokin (ruumiin)vamma.

Kirjan juoneen on saatu myös mahdutettua pakollinen (heteroseksuaalinen) rakkauskuvio, joka ei olisi minusta ollut lainkaan välttämätön. Miksi tämäntyyppisiin tarinoihin hyvin usein kirjoitetaan jokin kökkö rakkaustarina? Myykö se? Myykö se sitten paremmin, jos ja kun kirjasta tehdään elokuva? Sleeping Giants tullaan nimittäin näkemään valkokankaalla joskus tulevaisuudessa. Se oli helppo arvata, sillä tarina on kaikkiaan varsin elokuvallinen.

Ongelmistaan huolimatta Sleeping Giants oli viihdyttävä lukukokemus. Lukemiseni on hieman tökkinyt heinä-elokuun aikana enkä ole oikein päässyt minkään tällä hetkellä kesken olevan kirjan imuun, vaikka ne kaikki ovat hyviä olleetkin, mutta Sleeping Giantsin avulla sain vähän avattua tätä lukujumia. Tarina jäi vielä sen verran jännittävään kohtaan, että aiomme Jaanan kanssa jossain vaiheessa lukea kirjasarjan seuraavan osan, Waking Godsin, joka julkaistiin viime keväänä ja uskoisin, että tullaan myös suomentamaan jossain vaiheessa.

Muissa blogeissa: Syyslapsi, Kirjasähkökäyrä, Taikakirjaimet, Carry on reading ja Dysphoria.

10. Kirjan kansi on mielestäsi kaunis / Helmet-lukuhaaste 2017

––

Sylvain Neuvel: Sleeping Giants : Book One of the Themis Files
Michael Joseph 2016, 304 s.

6 kommenttia :

  1. Annoin kirjalle viisi tähteä ja pidin kovasti. Kansikuva on kaunis, mutta erikoista on, että kannessa ei ole kirjailijan nimeä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että pidit! Odotat varmaan sitten kovasti toista osaa? Jospa se saataisiin suomeksi pian. Minäkin kiinnitin huomioni kannessa siihen, ettei siinä ole kirjailijan nimeä – ei suomenkielisessäkään. Mutta mikä ettei, kuva ainakin pääsee oikeuksiinsa.

      Poista
  2. Kyllä kuule lämmittää raskaan työn raatajan kylmää sydäntä kun tulee iltamyöhällä kotiin ja lukee näin kauniita asioita itsestään ♥

    Mäkin sain tästä innostusta lukemiseen, mutta sepä ei pitkään jatkunut, kun alkoi taas iltavuoroputki töissä. En vain osaa keskittyä lukemiseen aamuisin, jos tiedän että "kohta" on lähdettävä töihin.

    On muuten paljon vaikuttavampi tuo alkuperäinen kansi! Ihan turhaa sotkua nuo suomennoksen lisäykset.

    VastaaPoista
    Vastaukset


    1. Tiedän tunteen, vaikken olekaan pitkään aikaan tehnyt vuorotyötä. Aamut ja aamupäivät menevät silloin vaan sellaiseen odotteluun eikä saa tehtyä oikein mitään. Tosi ärsyttävää! Mutta jospa se siitä, kun sulla on taas enemmän aamuvuoroja. Tai viimeistään sitten, kun luetaan seuraava lukupiirikirja!

      Joo, sen suomennoksen kannessa on vähän enemmän tekstiä, joten tässä alkuperäisessä kuva hyppää paremmin esille.

      Poista